Luulin kerrottujen tulppanien olevan nopeasti taantuvia kertakäyttökukkia, mutta väärässäpä olin. Nämä lähtevät kolmanteen kukintaan lisääntyneinä. |
Meillä Merenrantakaupungissa harvoin sataa toukokuussa. Viimeksi kun tämmöinen ihme sattui pari vuotta sitten, ei sade lakannut koko kesänä. Toivottavasti siitä ei tule toisintoa. Nyt taivas on armoitetussa harmaudessaan ripistellyt vettä useita millejä, joten kuvat ovat pisaroiden koristamia ja kukat ovat supussa.
Hurjasti lisääntyneet kerrotut tulppaanit antavat väriä syyleimujen penkille. |
Tämä kevätaika on ihan parasta eliksiiriä. Näen silmissäni lupauksia kukinnasta joka suunnalla.Ihanaa on nähdä suorastaan ennen näkemätön nuppujen paljous! Jokainen tulpaani, narsissi, perenna ja puu tai puska on täynnä nuppuja! Viime kesän huikea lämpösumma kuitataan tänän vuonna megalomaanisena kukintana.
Vyöhykesuositusten mukaan rusokirsikka (Prunus sargentii) ei täällä välttämättä menesty. (Suositus I-III) Ensimmäinen täysi kukinta vähän vielä harsulle puulle on kuitenkin voitto kotiin! |
Niin hurjasti sydämeni laulaa kiitosta nähdä kaikki mahdollisuudet. Nupuja on piukassa kriikunassa, kaikissa lukuisissa pihlajasorteissa, syreeneissä, ruusuorapihlajassa ja niin monissa muissakin. Jos säät ei ala ryttyilemään näitä viileitä enempää, niin edessä on pitkästä aikaa kukkarunsain kesä!
Pionit ovat viime kesän lämpöjen hyötyjiä. Ahh - upea pionivuosi on tulossa!!! |
Kävin ekalla kasvishoppailulla tänä vuonna Särkän perennataimistolla. Tämä lähes ikoninen taimisto on vain neljän kilometrin päässä, ja jokapäiväisen matkan varrella. Pitäjällään Särkän Jarilla on suuri merkitys siinä, että puutarhahulluuteni on tällä tasolla. Valikoima siellä on niin jäätävän huikea, että se houkuttelee ylittämään itsensä. Uteliaisuus on intohimoisten puutarhureiden polttoainetta. Kun vieressä on taimisto, joka tarjoaa gasoliinia koneeseen - niin loppu onkin legendaa.
Sinikämmen (Glaucidium palmatum) aukaisee nuppunsa, kun vesisateet väistyvät. |
Itse rakastan Särkän perennataimiston upeaa näytepuutarhaa yli kaiken! Siellä on monta hienoa kasvia todella tyylikkäästi yhdisteltyinä. Monta ideaa lähtee lentoon juuri näytepuutarhan annin perusteella. Ja ostettavien lajien valikoma on hurjan suuri. Olo on kuin lapsena irtokarkkeja ostaessa.
Siperianlehtikuusen lajike 'Horstman Recurved' kukkii. |
Olen perin surullinen siitä, että lopultakin oman puutarhan hoitoon on tarjolla viikonloput vain. Silloin isken kyllä täydellä terällä, mutta hoidettavaa alaa on vain ihan sikapaljon. Tänään kitkin kevätsiivoja nauttien erityisesti kanadanruusujen koemaassa. Talvehtiminen on ollut upeaa. Nyhdin näkyvät rikkaruhot ja harasin. Ihailin silmujen ponnekasta kasvua. Kanadanruusut tulevat kukkimaan upeasti taas tänä kesänä. Koska lantakompostia ei ole, niin kokeilen ensimmäistä kertää Green Caren kevätlannosta ensimmäiseksi lannoitukseksi ruusumaahankin. Juhannuksen tietämillä laitan kananlantaa, ja elokuussa onkin syyslannoksen vuoro.
Vesisateessa Lumikin kerrottu versio on nupulla. Tämä on ihan aarre puutarhassani! |
Elämä on vain tosi ihanaa juuri nyt. Sydän laulaa iloa jokaisen penkistä nousseen perennan tai sipulikukan äärellä. Kasvustot lupaavat hyvää, ja vesisade hellii nousioita. Tarvitaan vain vähän lisää lämpöjä, sillä öisin mennään viiden asteen tietämillä - eikä päivätkään ole kuin vähän reilut 10 astetta. Kasvukausi siis pidättelee vähäsen.
Pärskäjuuret (Veratrum) eivät pidättele, vaan pohjoisina lajeina nousevat vain. Niillä on upeasti viikatut vekkilehdet. |
Onko kellään sellaista ongelmaa, että on hukannut istuttamiaan kasveja? Minulta on hukassa kolme viirutähtiötä eli Swertia perfoliataa ja yksi hieno syreeni 'Sensation'. Varmaan monta muutakin, mutta kun ei aina kaikkia muista. Miten ihmeessä talven kuukaudet voi nollata muistia? Talven jäljiltä joutuu ihan sikana muistelemaan kasvien nimiäkin. Yleensä latinankielinen nimi tulee ensin mieleen, ja sitä jotuuu sitten suomentelemaan mielessään. Mutta että unohtaa kasvin istutuspaikan, ja joutuu niitä metsästämään sitten keväällä!
Valkovuokon variaatiot on hienoja! Lajike 'Kentish Pink' muuttuu vähitellen valkoisesta punaiseksi kukinnan ikääntyessä. |
Kasvien maailma on tosi ihmeellinen ja mielenkiintoinen seurattava. Eipä tämän mahtavampaa harrastusta minulle voisi olla. Ja saman ilon saa vielä töissäkin! Huippua!
Keijukaisten mekkovärkkejä, eli alppikellon (Soldanella montana) kukkia. |
Iloa ja valoa viikonloppuusi! Nyt on pakko kääntää lippalakin lippa niskan puolelle, sillä vauhti on huikean kova. Kesä tulee, ja kukkia tulee riittämään ihan hurjasti!
Tosiaan ei ole luvattu pakkasöitä, se tästä enää puuttuisi. Käytiin toissakesänä Särkän puutarhalla, varta vasten lähdettiin sinne tietyn kasvin perässä ja vähän muutenkin ;) Iso valikoima tosiaan, kannattaa poiketa.
VastaaPoistaViileää vain, mutta ei hallaa. Se sopii oikein hyvin. Kaikkein pahinta olisi yöpakkaset, kun kasvit ovat herkässä kasvun vaiheessa! Kevät keppostelee, mutta kesä voittaa.
PoistaMinullakin on kerrotut tulppaani lisääntyneet ja kukkivat vuodesta toiseen hienosti. Joskus voi näköjään käydä sellainen ihme. Pionikesästä näyttäisi tulevan hyvä, monessa pionissa on ensi kertaa nuppuja.
VastaaPoistaLuulin kerrottuja tulppaaneita kertakäyttötulpuiksi, mutta ilokseni erehdyin! Nämä on vähän myöhäisempiä, mutta kauniita tosissaan. Harkitaan niiden lisäämistä...
PoistaKukkeaa on! Ollapa tosiaan tuommoin puutarhamyymälä vieressä kuin sinulla, voi että. Kauniita kuvia.
VastaaPoistaTuollaisen puutarhan "naapuruus" on viettelevä kokemus. Tarjontaa on hurjasti monenlaista sorttia. Sellainen alkaa lennättää unelmia, kun viikottain pystyy siellä poikkeamaan vaikka työmatkalla.
PoistaKyllä on alppikello soma! Välillä on kasvit hukassa, ja sitten on muistiinpanotkin hukassa. Alppikärhöni oli kateissa kaksi vuotta, kunnes yksi kevät äkkäsin vilkaista korkean syreenin latvaan. Se oli kasvattanut itsensä valoon ja syreenien yläpuolella oli runsaat kukinnot.
VastaaPoistaAlppikello on niitä ihan kontallaan kuvattavia pienokaisia. Kevään ihmeitä.
PoistaOlen hukannut taas monta kasvia, mutta ehkä koen löytämisen iloa kasvukauden edistyessä. Harvoin teen istutuskarttoja, joten mysteerijuttuja tulee eteen väistämättä.
Toivottavasti ei koko kesää sara, vaikka ny tuliki tarpeesehen. Tämän kevään kukinta on ollu jo huamattavasti parempaa ku monena muuna keväänä. Toivottavasti komia kukinta jatkuu koko kesän. Löytyyhän se kerrattu lumikki siältä :)
VastaaPoistaJälleennäkeminen kerrotun Lumikin kanssa oli riemukas ja lämmin. Ehkä tuo vähin erin kasvattaa taas kokoaan, kun nyt kahdella kukinnolla ottaa osaa kevääseen.
PoistaVähän sateiselle näyttää ennusteet, mutta toivottavasti aurinkoiset ja lämpimät vielä löytävät Suomeen!
Kauniit pinkit tulput ja rusokirsikka! Ihana kukkakesä on tosiaan tulossa. Sateisessa kelissä on se hyvä puoli, että ei tule hallaa, vaikka olisikin muuten koleaa. Taitaa olla ison tontin huono puoli tuo kasvien häviäminen :D Meidän pikku pihan ehtii puolessa tunnissa kiertää jo niin perusteellisesti, että löytyy pienempikin taimi. Tuo punastuva valkovuokko on niin ihana! Minulla on samannäköistä, mutta veikkaan sen syntyneen ihan luonnostaan. Edelliset asukkaat tuskin ovat taimistoilta metsästäneet valkovuokon erikoislajikkeita ja sitten istuttaneet niitä tontin perimmäiseen nurkkaan piiloon heinikon sekaan. Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaValkovuokko on notkea varioimaan värejään. Unohtui kuvata ne siniset versiot, joita hämyvuokoiksi tituleerataan. Rakastan myös kerrottuja valkovuokkoja. Ne ovat tosi hienoja, ja vasta aloittamassa kukintaansa varjoisessa paikassa.
PoistaKukkakesästä on tulossa kuvauksellisen hieno, kunhan kelit vähän lämpenee!
Täällä vesisade on tervetullutta, sillä kovin on kuivaa. Vain mullan pinta on edellisten sateiden ansiosta kastunut, joten tämänn päivän sade työntäköön kosteutta syvemmälle. Lämpimämpää kyllä toivoisin, kun päivisin ei paljon yli kymmenen mennä ja öisin on vielä viileämpää. Ja vaikka sade on tarpeellista, en toivoisi sen koko kesän lorottavan vettä niskaamme.
VastaaPoistaYhdyn joka sanaasi kevään ihanuudesta. Miten voikaan ihminen rakastaa kukkiaan ja puutarhaansa. Suosiolla hyväksyn itseäni kutsuttavan puutarhahörhöksi. Se olen, täydellisesti.
Hyviä taimistoja on täälläkin, mutta ei ehkä Särkän kaltaista herkkupaikkaa. Kukkaron kannalta niin on parempi. Ja mikä estää tekemästä kesäretkeä vähän pidemmälle. Ei mikään muu, kuin laiskuus.
Tuttua tuo, että talven aikana unohtuu monen kasvin nimi. Kummasti ne mieleen putkahtavat, kun niiden parissa ulkona touhuaa. Kasvit minulta katoavat lähinnä siksi, etten ole heti niiden istutuspaikkaa kirjannut. Yleensä löytyvät jollain aikavälillä. Viimeksi olin itse metrin väärässä suunnassa. Löysimme toisemme.
Ihanan puutarhaisia hetkiä sinulle!
Toukokuinen vesisade on aina tervetullutta. Tänään kunnostin ja kylvin hyötymaata. Vain potut ja sipulit on istuttamatta. Kylvin porkkanaa kahta sorttia, punajuurta, tilliä, persiljaa, avomaan kurkkua ja salaatteja.
PoistaLämpöjä taas kaipailen, mutta viileää ja vesisadetta on luvassa. Vähän se jarruttaa, mutta kasvien tahto on kovaa kasvuun. Ihailen kaikkea näkemääni! Tämä kevät on vain niin parasta aikaa!
Toukokuu on niin ihanaa aikaa, lupaus huikeasta kukinnasta on kieltämättä vahva. Pitäisi vaan malttaa kuvata ennennäkemätöntä ilmiötä ahkerammin. Ja malttaa istahtaa purkamaan kuvasaalista kameralta.
VastaaPoistaTottakai kasveja voi hukata, itselläkin on muutama hukassa, varjonäkki ei ole siellä missä oletin.
Särkkä on kieltämättä aarreaitta, minulta jää monet hienot herkut huomaamatta, mutta monta lastia sieltä on tännekin rahdattu. Se näytepuutarha on ihana. Uutta reissua pukkaa, onkohan Pääpuutarhuri muistanut varaukseni?
Sekin etu Särkältä hankituissa kasveissa on, ne ovat melko varmoja eläjiä muuallakin koska ovat vitosvyöhykkeellä karaistuneet, suojaisa runsasluminen kolmosvyöhyke on niille ainakin osoittautunut helpoksi. Hyvin viihtyvät paitsi jos itse en niitä hukkaa.
Muutama uusi ruusu odottaa vielä ruukuissaan, pitäisi vähän myllätä torpan nurkalla... köynnösruusuja ei voi olla liikaa!
Ihanaa viikkoa sinulle!
Isotähtihyasinttia (Camassia) taisi olla pyynnissäsi, ja sitä näkyi olevan myyntipöydällä eilisellä reissullani pysähtyessäni katsastamaan taimistoa. Vähän lähti taimia jo mukaankin.
PoistaKamera joutuu kulkemaan mukana tiiviisti, sillä kevät on hurjaa vauhtia loikkimassa viileistä keleistä huolimatta. Joka päivä löytää jotain ihanaa uutta!
Arkiviikko edessä, ja odotan kovasti sun pohjoista turneeta. Kesän kohokohta on nähdä naamatusten! Jos saat sitä ihanaa ruisleipää, niin tuo tullessasi!
Sade on aina paikallaan näin keväällä ja kasvit ja luonto kiittävät. Nyt alkaisi tosin olla jo lämmön ja auringon vuoro.
VastaaPoistaKivasti siellä on lähtenyt jo kaikki kasvamaan.
Kasvu suorastaan kohisee tuolla ulkona! Vettä on jaksanut viskellä useampaankin otteeseen, mutta samalla on myös lämmennyt lähes pariin kymppiin.
PoistaKovasti on meillä satanu, jo pitäs satteihen loppuu ja lämpimämpee tulla. Tuo rusokirsikka vielä on ostoslistalla, rusotuomipihlajan jo ostin. Siellä Särkällä miel tekis käyvä. Kahotaan joko tänä kesänä. Kaikkia ihanuuksia siellä on kasvamassa.
VastaaPoistaRusokirsikka on pärjännyt täällä oikein hienosti. Siinä on kaunis pikkupuu, jonka punertavat lehdet ja pinkit kukat ovat lumoavia. Myös ruska syksyllä on puhutteleva, mutta usein lyhyt.
PoistaJos näillä nurkilla olet käymässä, niin soittelepa jos haluat vaikka ruusumaatakin livenä nähdä :D
Olisi tosiaan ihanaa asua sellaisen puutarhaparatiisin lähellä kuin Särkkä. Netistä katsoin, että sieltä saisi monta sellaista, mitä muualta ei saa. Tilata voisi, mutta se on eri asia.
VastaaPoistaIkonisen taimiston naapuruus on altistavaa. Paljon on sieltä ammennettu puutarhaharrastuksen iloksi vuosien varrella.
PoistaOlipa innostava postaus! ja todellakin saman ilon saa töissäkin ;)
VastaaPoistaSpring is an incredible season, all nature is reborn and offers us so much color and beauty.
VastaaPoistaGreetings
Maria
Divagar Sobre Tudo um Pouco
Onnittelen olet saanut rusokirsikan menestymään! Alppikello on hurmaava sitä myös haluaisin minäkin istutella.
VastaaPoista