Päivän askareena ruusumaan talvisuojaus

Talviaikaan siirryttiin ja talvisuojaukset tulivat ajankohtaiseksi säätiedotusta seuraamalla. Yleensä arkojen puuvartisten juuristoaluetta suojaan vasta kun maa kohmettuu. Näin minimoidaan mahdollisia sienitauteja. Ennusteen mukaan mennään sujuvasti ja hiljalleen pikku pakkasille.

'Aspirin'in viimeiset kukat leikoin tänään viimein pois.

Ruusujen talvenkestävyyskokeen ohjeissa on talvisuojauksena tyvimullitus. Tarvitaan vain multaa, jota lapioidaan noin 10 litraa/ruusun juuristoalue. Minä en mittaillut, vaan lapioin 4-5 pistolapiollista multaa keoksi ruusun juurelle. Ensin putsasin katteena olevat lehdet pois. Jos oikein pedantti olisi, niin ruusun lehdet olisi voinut leikkoa ja viedä pois ruusumaasta. Näin torjutaan mm. mustalaikkutautia. Vaan kun ei ollut tauteja ja lehdet on vielä vihreet, niin saivatpahan olla paikallaan.

'Morden Belle' saa multasuojan juuristolleen ja versoilleen.

Multausmullan pitäisi olla hiekkapitoista. No mullahan on. Useamman kottikärryllisen kiikutin ruusumaan laidalle ja väkertelin kekoja ruusumaahan. Kauempaa näytti ihan siltä, kuin lauma hulluja myyriä olisi mellastanut.

Multakekoja ruusumaan täydeltä.

Näin yksinkertainen on fiinimpien ruusujen suojaus.  Juuristo on suojassa jo syvään istutuksen ansiosta ja nyt vain lisättiin versojen tyvelle multaa. Keväällä roudan sulettua levitellään multausmulta penkkiin leveämmälle, jolloin se korvaa talven mittaan painunutta kasvualustaa. Ihan kätevää!

Lähikuva suojatusta 'JP Connell'ista. Tulkoon talvi!

Nyt voitte sitten lopettaa lukemisen tähän, jos olitte tyytyväisiä esitykseen. Tarina ei kyllä pääty tähän, sillä rakastuin niin näihin ruusuihin ja haluan nähdä ne taas ensi keväänä.

Kattaminen on mun toinen luonto - ihan perustellusta ja kokemukseen pohjaavasta syystä. Useilla aremmilla puuvartisilla juuristo on se kaikkein aroin paleltumiselle. Siksikin katselen suopein silmin sääennusteita, joissa hitaasti aleneva lämpötilakäyrä näyttää päätyvän yö/päivä tasolla miinukselle. Ei paremmin voisi sujua talven tulo! Edellisvuoden lokakuun äkkipakkaset litimärkään maahan -25 ilman lumipeitettä oli tuhoisa muillekin kuin puuvartisille. Silti esim. magnoliat selvisivät - koska olivat sammalpeitteen suojaamia.

'JP Connell' mullattuna ja lehdin katettuna. Nyt on hyvä!

Tämä kuiva syksy on ollut hyvä lehtikatteella kattamiseen. Jos sateita olisi lojottanut niskaan, niin olisin vetänyt lehdet pois penkeistä ja korvannut keleistä riippuen esim. sammalilla. Vesisade tiivistää lehtikatteen märäksi, eristämättömäksi liiskaksi. Mutta nyt se onnistui.

Useampi tunti siinä meni, mutta valmista tuli.

Kanadanruusujen kestävyyskokeen ohjeissa sallitaan max viiden sentin kate. Multauksen lisäksi katetta on mulla vain 2-3 senttiä. Se riittää näihin olosuhteisiin. Jos kelit heittäytyvät nopeasti siperialaisiksi, niin minulla on tarvittaessa mahdollisuus vielä tukevoittaa kattamista. Toivottavasti ei tarvitse, vaan talvi tulee lempeästi. Sitten kun on lunta, niin pahemmatkaan pakkaset ei haittaa. Lumi suojaa parhaiten. Jos sitä vain saisi... täällä rannikolla lumettomuus tahtoo olla syystalven riesa. Meille lumet sataa vasta kevätpuoleen, mutta sitten sitä yleensä saadaankin kyllästykseen asti.

Tyytyväisenä aikaansaannoksiini jatkoin talvisuojausta kohti lopullista finaalia eli jyrsijäverkotusta. Tilanteen kartoituksessa paljastui ikävä totuus - olin ostanut vain puolet tarvittavasta verkkomäärästä! Mitenkähän olinkaan onnistunut töpeksimään yksinkertaisessa laskutoimituksessa noin?!? Tarvittava verkkomäärä on noin 32 metriä. Minulla on kuusi rullaa á 2,5 metriä. Jep jep... Homma jäi siis vaiheeseen, jossa koitan keksiä mistä nipistän tarvittavan summan rautakauppaan.

Siirsin kuitenkin hirret penkin viereltä ja kaivoin reunat jälleen suoriksi linjalangan avulla. Kesän rytinöissä suorakaiteen muoto on jostain kohdin vähän pullistunut ja toisaalla kaventunut. Ehkä saan Maestron avustuksella tuon reunuksenkin vielä kuntoon. Pohjatyöt on nyt tehty siihenkin.

Verkkoa tai ei, niin ruusut ovat nyt pakkaselta suojatut ja loppu on jossain muussa kädessä. Ruusumaan kausi sulkeutuu talvilepoon.

'Morden Centennial'

Näissä ihanissa kesänmuistoisissa kuvissa on mukava viivähtää ja nauttia. Toivottavasti nähdään keväällä! Osa ruusuista oli tehnyt hyvät silmut, mutta osassa ei  niitä ollut. Niiden versoille voinee heittää hyvästit, mutta nyt onkin satsattu juuriston talvehtimiseen.