maanantai 17. lokakuuta 2016

Syksystä


 
Tervaleppä kumartaa yli rannan kivisen
Kohta lehden viimeisenkin aika tullut on

Työnnän veteen soutuveneen

Lähden soutamaan
Syksyiselle järvelle verkot kokemaan

Ei syksy ole surua eikä kuolemaa
Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa
Järvi menee riitteeseen
Metsä hiljenee
Pian luontoäiti vetää lumipeiton korvilleen.

Kuulakkaassa ilmassa
Jo talven tulon aavistan
Ei saaliistakaan väliä kun koen tunnelman
Kylmä vesi kohmeeseen jos sormet saanut on
Eipä haittaa rannalle teen pienen nuotion
Ei syksy ole surua...

Ei syksy ole surua eikä kuolemaa
Pitkän kesän jälkeen luonto levon saa
Jänis tekee jälkiään
Järven peittää jää
Luontoäiti peiton alla kääntää kylkeään.
Mikko Perkoila



Runo on kaunis ja halusin sen jakaa kanssanne. Koitan saada ahkeroitua syystöiden listan läpi, mutta paljon siellä on vielä tekemättömiä puuhia. Perimätiedon mukaan talvi ei tule ennen kuin merivesi on noussut kolmasti rantalepikkoon. Eli kolme syysmyrskyä tarvitaan. Vielä ei ole ollut ensimmäistäkään.


Pimeneviin iltoihin toivotan sinulle kynttilänvaloa ja lämpöä!

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko - syksy tuo levon meille puutarhureillekin. Ja paljon kaunistahan siihen kuuluu.

      Poista
  2. Tunnelmalliset kuvat ja ihana runo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Navettapiika! Maisema muuttuu syksyllä vinhaa vauhtia.

      Poista
  3. Hieno teksti Perkoilalta. Upeat kuvat. - Kaunista tiistaipäivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Anneli - samoin mukavaa päivää sinunullekin!

      Poista
  4. Aivan mahtavat kuvat! Jokainen niistä oli pysähdyttävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauliina - luonto on kaunis ja meri tuossa lähellä on loputtoman inspiraation lähde.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Ole hyvä Leila! Syysmyrskyjä odotellessa...

      Poista