torstai 6. lokakuuta 2016

Ruusumaan talvisuojausta, osa 1

Ruusumaa sai joku viikko sitten puuttuvat senttinsä kasvualustan syvyyteen ja taimien oikeaan asemointiin, eli juurenniska on nyt noin 15 senttiä syvässä eli suojassa pakkaselta.
Ihan luonnottoman näköistä, eikös?

Paljas multamaa oli minulaiselle fanaattiselle kattajalle kummajaisen näköinen. Mielestäni musta multa on luonnotonta. Luontoäiti täyttää välittömästi otollisen kasvupaikan jollain kasvilla. Näitä rikkaruohoja me sitten raivokkaasti kitketään koko kesä. Kattamalla piilotetaan maan pinta, jolloin rikat eivät pysty itämään tai saa otetta maasta ollenkaan. Kattamisella on hurjasti muitakin hyötyjä ja vain yksi haitta. Se on ruman näköistä. No puolustuksen puheenvuorona ilmoitan, että kauneus on katsojan silmässä. Minusta paljas mullos on kamalan omituisen näköistä. Näyttää heti tosi työlään näköiselle.

Siis tuumasta toimeen ja käynnistin haravan - kuva voipi sisältää tuoteasettelua, näin kai sitä ruukataan sanoa. No kukaan ei maksa minulle kuvasta mitään :D
Päältä ajettava, keräävä haravani
Suurin osa lehdistä on vielä puissa, mutta kiertelin koivujen, pihlajien ja vaahteroiden juuria. Leikkuri imee ja silppuaa lehdet hyväksi katteeksi, jotka ajoin ruusumaalle. Kanadanruusujen kestävyyskokeessa hyväksytään viiden sentin kate. Joka sentti on mielestäni äärimmäisen tarpeellinen.


Viitisen senttiä lehtisilppua suojana. Jos on
sadesyksy, niin tuo liiskautuu ikävästi.

Kun pakkaset iskee, niin paljas multapinta kosahtaa heti tuikeaan jäähän. Vähänkään katettu alue säilyy helposti sulana. Katetta ei tarvi olla viittä senttiä enempää, niin se suojaa jo äkkijäätymiseltä. Viime talven massiivisiin tuhoihin oli osasyy lokakuun läpimärkään maahan iskenyt äkkipakkanen.

Ihan empiirisenä kokeiluna talvehtiminen aroilla lajeilla on parempi, kun juuristoaluetta suojataan jollain katekerroksella. Olen käyttänyt sammalia (paras), haketta, lehtisilppua (liiskaantuu sateissa - ei niin hyvä) ja kuivaheinäpaaleista siivuja (voi kiinnostaa myyriäkin) Periaatteessa kuitenkin ihan sama mitä katteeksi lykkää, kunhan jotain katetta on.

Kyllä on kaunista, katettuna. Voit olla eri mieltä :D

Olen päätellyt, että hitaasti kylmenevä ja jäätyvä maa antaa mahdollisuuden juurille sopeutua talveen paremmin kuin äkkipakastetut. Katteissa lienee ns. kaksoisvaikutus. Se suojaa nopealta ilman kylmenemiseltä maata ja estää maalämmön nopeaa haihtumista ilmaan. Viime talvi varsinkin näytti mistä ns. kana pissii tässä asiassa. Tänä vuonna suojaan heti paljon laajemmin juuristoja mm. rhodoilla. Se on pieni vaiva syksyllä, jos vertaa uusien taimien ostoon ja istutukseen.

Loppuviikko alkaa olla käsillä - iloa,valoa ja kepeitä askelia poluillesi! Tarina ruusumaan syystoimista jatkuu, kunhan ajankohdat ovat käsillä. Nämä konstit toimivat muihinkin arkoihin talvehtijoihin. Suosittelen Magnolioille ja aremmille japsivaahteroille.

16 kommenttia:

  1. Taidankin napsasta kateideasi sinne Mäntyharjulle, kun lehtiä siellä piisaa.

    Yöpakkasia on täälläkin ja ehdin kuin ehdinkin kaapasti pelargonit ja pasuunat talteen.

    Iloa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nina! Jos on sateista, niin lehdet tahtovat liiskautua. Mutta meille on luvassa aika kuivia kelejä, joten päädyin käyttämään tätä materiaalia. Sitä kun on runsain mitoin tarjolla. Ajatella, että jotkut ajavat haravointijätteen kaatikselle!

      Poista
  2. Erilaiset kateaineet ovatkin puutarhurin suuri apu. Ihailen perusteellisuuttasi suuresti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kruunu Vuokko - katteiden käytön oppiminen oli minulle suuri helpotus puutarhanhoidossa. Kasvitkin kiittivät.

      Poista
  3. On sulla kätevä harava :)
    Vaikka terijoensalavat onki meillä kaatouhaan alla, saa niiren leheristä hyvää katetta kukkapenkkiihi. Leheret on aika tummia, joten ei nii kauhiasti loista. Just tänää heittelin sipuli-istutusten päälle ja muutamille areemmille kasviille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terijoensalavia täälläkin ja roskaisuudestaan huolimatta saavat olla ja pysyä. Ovat niin muhkeita ja minun silmääni kauniita, pohjolan oliivipuun (ilman marjoja).
      Oletko aiemmin käyttänyt salavanlehtiä katteena? Miten toimii? Minä kun arvailen sitä onko liian tiivistä tavaraa, eihän se oikein maadukaan talvella eli pitääkö keväällä kerätä pois ja kattaa jollain kevyemmällä?

      Poista
    2. Kiitoksia Navettapiika ja Hirnakka! Minä ajelen ruoholeikkurilla päältä, jolloin tapahtuu silppuuntumista keräyksen ohella. Muutoin vaahteran lehdet olisivat huonoja katteeksi, jos ei silppuaisi. Salavalla vois sama konsti toimia.

      Poista
    3. Hirnakalle. Onhan terijoen salavat hianoja, mutta meillä ne peittäävät näkyvyyren liittymis. Muutamana vuanna oon käyttäny, pääasias sipulikukkien päälle, ei viittäsenttiä enempää. Tapaan pikkuuse rökytä jäläkehenpäi tai levittäes, sekoottuu vähä multaa joukkoho. Ei lehtiä oo keväällä palio jäliellä. Lehtien seas on aina jonkuvverran risujaki ilimastamas massaa. Perennojen päälle ripottelen männynneulasia alle.

      Poista
  4. Itsekin olen katefani :) Jos en muuta viitsi laittaa, niin räsymaton ainakin tyhjään kohtaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos jonkin kohdan jättää kattamatta, niin rikkakasvusto ehtii kesän mittaa muhkeaksi. Säästää ihan hitokseen työtä, jos kesannointipalat pitää katettuina.

      Poista
  5. Ihana että jaksat tehdä tällaisia postauksia tänne ohjeeksi meille muille ♥ Lisäsin jo omille kanadalaisille tuota multakerrosta ja nyt sitten lähden tapojeni vastaisesti haravoimaan lehtiä lisäkatteeksi :) Siis tapanani ei ole syksyisin haravoida, enkä siinä ole keväisinkään kovin ahkera... Meillä ei lehtipuita tontilla ole, joten lehtien määräkään ei ole valtava. Jos nyt tuon katteen verran saisin kuitenkin kokoon. Täytyy mennä sitten naapurin puolelle jos ei omat riitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään syksyisin haravoi, mutta ruohoa leikatessa tulee kerääjään joka tapauksessa lehdet. Yleensä kippaan ne hyötymaalle, tänä vuonna ruusut saavat parhaat palat.

      Poista
  6. Että sielunkumppani olet niin, upea postaus kerrassaan, hyvä mieli tuli! Katteella on uskomaton vaikutus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila! Hyvällä sykkeellä katetaan ja kasvatetaan ensi vuonnakin! Kun pakkaset lopulta iskevät, niin ruusujen multaus on postauksen aiheena.

      Poista
  7. Hyvältä näyttää tuo lehtikate ja varmasti on myös hyödyllinen talvisuojauksen kannalta. Meillä tuntuu olevan piha täynnä vain sembramännyn neulasia. No saahan niistä toki rhodoille katetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havunneulaskate on hapanta, joten rhodoille se sopii oikein hyvin. Talvea ja ruusujen pärjäämistä jännäilen varmaan kevääseen asti. Iloista odotusta, niin kuin optimisteilla tapaa olla!

      Poista