sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Haasteena vain neljä kuvaa.

Navettapiika heitti haasteen, johon onkin tosi kiva vastata. Loppiaisen jälkeen ei ole jouluhätinöitä, eikä oikein mitään muutakaan. Ei siis edes jutun juurta blogiin.  Siispä haasteeseen, jonka säännöt:
"Postaukseen toivoisin neljä kuvaa, jotka on otettu eri vuodenaikoina, ehkä samasta paikasta. Tiedän, että neljä kuvaa on aika rajallinen, voisiko siis olla neljä tunnelmaa ja kuvia tietenkin enemmän...

Mukana voi olla uusia ja vanhoja sekä jo julkaistuja kuvia. Haasteen voi toteuttaa "varjohaasteena" eli neljä kuvaa kissan vuodesta. Puutarhakissan omistajat voivat halutessaan yhdistää haasteet.

Mukaan voi siis haastaa neljä blogiystävää - tai kuinka monta haluaa.

Haasteeseen voi vastata, jos haaste tuntuu hyvältä." 

Talvesta aloitetaan. Kissakaveriksi valitsin talon kuudesta kissasta kolli Pufflen. Se on tavattoman komea, mutta ihan blondi. Siis aika yksinkertainen. Toisaalta tuo on liian julma tuomio, sillä Puffle osaa olla sosiaalisesti hyvin ymmärtäväinen ja fiksu. Siitä todisteet viimeisissä kuvissa. Ensin vuodenaikoja Pufflen kanssa talvesta aloittaen:
Yhden kerran Pufflen suojaväri on kohillaan.
Tämä blogi syntyi ruusuista, mutta vuodenaikakuvat ovatkin rinteessä olevasta kivipuutarhasta. Siellä on suurin määrä perennoja. Sen talvi on hiljainen ja rauhallinen:

Kivipuutarha on hiljainen ja kerää hiljalleen rinteeseensä lunta.


Keväälläkin Pufflen turkki on muhkea!
Takapurjeessa on kokoa!

Kevät on ihmisen ja kissojen parasta aikaa. Kissat havahtuvat talvitorkuiltaan ja puutarhankin herää eloon. Keväällä vuorokaudesta loppuu aina tunnit kesken. Niin paljon on puuhattavaa! Niin myös kissoilla, jotka ahkeraan pyytävät pelloilta myyriä.


Keväällä kivipuutarhassa näkee ne lukemattomat ladotut kivetkin.
Kesä on runsauden aikaa! Kissat häviävät pitkiksi ajoiksi ulos. Eivät välttämättä tule yöksi sisälle, mutta tapaan laskea pääluvun päivittäin. Toisinaan ne häipyvät muutamiksi päiviksi, tai eivät muutoin viitsi ilmottautua näkösälle. Kotoinen ruokinta kuitenkin kannustaa piipahtamaan tankkauksella ja rapsutuksilla.


Kivipuutarha alkaa peittyä kesän mittaa runsaisiin kasvustoihin. Hyvällä syyllä silloin voi kysyä, että mikä ihmeen kivipuutarha?


Missä kivet?


Joka ainoa päivä emo Hattara pesee poikansa naaman. Puffle on mammanpoika.

Syksy tulee aina hiljaa hiipimällä tänne pohjoiselle rannikolle. Olen panostanut syksyn kukkijoihin. Niitä on paljon ilahduttamassa pimeneviä iltoja. Kivipuutarha alkaa vetäytyä talvilepoon kuitenkin.


Kivet tulevat vähin erin taas näkyviin!

Elämme nyt taas hidasta taaperrusta kohti kevättä. Voi kuinka paljon siinä onkaan taas toivoa mukana. Että jos olisi viimein lämmin kevät, kohtuullinen kesä ja lempeä syksy. Tulisi sopivasti sadetta kastelemaan, muutoin paistaisi aurinko. Ja olisi lämpöä! Kissatkin kiittäisivät!
Ja lopulta ne kuvat Pufflesta, joka on talon setämies. Se ohjaa nuorempiansa, kuten Rauskia ja Riekoa. Molemmat ovat ADHD ilman lääkitystä. Setä Puffle leikittää ja sietää riepotusta.


Kiva ja lämmin setä, jonka häntää ei voi olla hämmentämättä!

Jahas, tällähän on vasta maitohampaat :)
Iloa ja valoa poluillesi, loppiainen on lopetusta vailla, ja joulukuusi ynnä muut jouluvermeet poistettu näkösältä. Se on kevään odotusta nyt sitten hartaasti. Ja pitkästi.

Haasteen heitän Hirnakalle Hirnakan Torppa-blogiin, Katjalle Päivänpesän elämää - blogiin, Pauliinalle Kukka & Kaali -blogiin ja Reetalle Kasvin paikka -blogiin. Olkaa hyvä, ja tarttukaa halutessanne haasteeseen upoten kesäisiin kuviin. Minulle aikamatka kesäkuviin oli antoisaa.

P. S. Blogger vinoili minulle fontilla. Tämä on nyt tämmöinen pieni, mutta menin pahus ensin kopioimaan haasteen tiedot. Sen jälkeen ei mikään fonttiasetus toiminut. Mutta yksi postaus menee nyt näillä asetuksilla, kun ei vain voi mitään.

10 kommenttia:

  1. Heh, minulle käy joka kerta sama juttu jos kopioin haasteen tms. fontti on sen jälkeen ihan outo. Olen vain luullut etten osaa mutta ehkä se ei olekaan siitä kiinni.
    Puffle on kyllä nimensä veroinen, upea on turkkinsa. Kiitos haasteesta, talvella näihin on kiva osallistua ja kaivella kuvia esiin, muistella kesää ja miettiä tulevaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kopioidun tekstin koon/fontin muuttamista ei blogger sitten älyäkään. No saihan tuosta selvää kuitenkin.

      Puffle on talon hyvähermoisin otus. Olen pitänyt sitä aika yksinkertaisena, mutta hänellä on outoa sosiaalista älykkyyttä, joka ei kissoille ole niin tyypillistä.

      Poista
  2. Mäki kyllä kopioon ohojeet, mutten oo oman tekstin kans huamannu ongelmia. Seuraavas tiätysti o.
    Kivasti toteutettu vastaus :) Hyvä kuvasarija, sekä puutarhasta että Pufflesta :) Tua kivirinne on varmasti kasvien toivepaikka. Ei kevätkuvasta uskoosi kuinka rehevää on kesällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se riippuu ihan mistä kopioi. Joskus homma sujuu ihan ilman ongelmia, vähintään "poista muotoilu" namikan kanssa.

      Kivipuutarha muuttuu tosi paljon kesän aikana, mutta jatkuvasti se kukkii. Kesällä jättiperennat valtaavat alaa, ja sen kyllä huomaa.

      Poista
  3. Bloggerin juttuja nämä fonttiomituisuudet. Olen käyttänyt kaikkien asetusten poistonappulaa ja silti fontti saattaa olla pienempi, kuin mitä itse valitsee. Ei se niin vaarallista ole, hyvin sai selvää.

    Ihania nuo teidän katit. Myös Puffle blondimaisuuksineen. tyttärelläni on kaksi mustavalkoista kissaa ja toinen niistä on täydellinen blondi. Ärsyttävyyteen saakka.

    Tähän aikaan vuodesta kaikki on vielä auki ja avoinna ja mieli täynnä monenlaisia odotuksia. Puutarhuri tietenkin lastaa kesään hurjan paljon paineita ja sitten pettyy, kun sää ei miellytäkään. Mitenkähän oppisi ottamaan ilon irti mahdollisuuksien puitteissa? Kun sille säälle ei mitään kuitenkaan voi. Onneksi vuodet kultaa muistot. Meikäläinen ei tarvitse edes vuotta, kun jo joulun aikaan mennyt kesä tuppaa olemaan "ihan kiva".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia, ettei kieli vaihtunut ja teksti oli ymmärrettäää :)

      Puffle on todella hyväntahtoinen, jopa niin paljon että Rieko saa sitä riepottaa vaikka niskasta lattiaa pitkin raahaten. Se ei puolustaudu kuin marisemalla.

      Säät on aina sattuman varassa. Talvet on lauhempia, mutta kesät vetisempiä ja kylmiä nykyään. Ilmasto muuttuu, mutta mielestäni muutokset ovat olleet jatkuvia. Ainakin minun elinaikana.

      Poista
  4. Kivat vaihtuvat tunnelmat pihapiiristä, eipä tosiaan kivipuutarhasta ole kesällä tietoakaan, niin rehevältä pihallasi näyttää! Ja voi mitä kisuja ihanine turkkeineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuodenajat on rikkaus, sillä maisema muuttaa rajusti muotoaan vuoden mittaan. Joka päivä on jotain uutta löydettävää puutarhassakin.

      Turkit on kyllä muhkeat meidän kissoilla, mutta tuppaavat menemään takkuun kevättalvesta kun pohjavilla alkaa irrota. Eivätkä ne ole vapaaehtoisia turkinhoidollisiin toimenpiteisiin.

      Poista
  5. Vai vinoili bloggeri...sillä on sellainen ikävä ominaisuus tai testaako se vaan meidän pinnaa - mene ja tiedä!

    Olipa tosi mukavaa lukea postaustasi, kun kuljetit noita teidän ihania kissoja ja puutarhaa rinnakkain läpi vuoden. Puffle on suloinen mussukka ja äite kanssa! Kylläpä rinne muutti muotoaan vuoden aikana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogger on - jos mahdollista - minuakin yksinkertaisempi jääräpää. Mutta toimii kuitenkin aina jotenkin. Ei sen suhteen valittamista.

      Oi nämä vuodenaikojen vaihtelut on ihan parasta. Maisema muuttuu hurjasti vuodenkierron mukaan. Nyt on hiljaisen rauhallinen lumipeite joka paikassa. Sellainen tyyni silmäke muutoin hektisessä vuodessa.

      Poista