Kun pakkaset kerran jatkuvat, niin lopetan nillittämisen ja nautin pakkasesta. Talven pakkasminimi jäi lyömättä toistaiseksi, joten aamulenkki koiran kanssa sujui vain -23 asteen tyynessä pakkasessa. Tuuli on pakkasasteita merkittävämpi tekijä, koska se puhaltaessaan hyytää kaiken elollisen. Nyt oli hyvät ulkoilukelit.
 |
| Nouseva aurinko ja maisema. Ah... |
Valon määrän lisääntyminen on ihan parasta kevättalvessa. Kaamoksen pimeys on jotain sellaista, joka lyödään suomalaisella sitkeydellä. Tietoisuus ja havainnot pitenevästä valosta tuo toivoa ja lisää jaksamista. Oikeasti suomalaiset talvet on kestävyyslaji, jossa toivo on parasta lääkettä.
 |
Metsä on minun kirkkoni. Ja kanttori onkin asemissa... emäntänsä näköjään hidas,
kun pitää tulla kurkkimaan reittiä takaisinpäin, että missä se muori laahustaa :) |
Päätin nauttia täysillä siedettävästä pakkaskelistä. Tarjolla ei onneksi ole ollut kolmosella alkavia pakkaslukemia. Myös rhodojen nuput tulevat kiittämään, jos pakkasminimi jää tuohon -26,7 lukemaan. Ruusumaasta en uskalla sanoa mitään, kun en ole lumen syvyyttä saanut mitattua. Silmämääräinen veikkaus on vaatimattomasti 25-35 sentin lumikerroksessa, eli eipä paljoakaan. Tuttuun tapaan lumisateet alkavat maaliskuulla. Se on niin epistä, että pahimpien pakkasten aikaan lunta on vain jonkin verran. Sitten kun lumisuojaa ei enää tarvita, niin taivas työntää ankarasti lisää lunta.
 |
| Koiran lumileikkejä |
Rieko nauttii lumesta. Koiralogisia kaivauksia tehdään matkan varrella runsaasti. Kylmimpinä päivinä alkumatkasta tassujaan palelee, mutta liike tuo helpotuksen vaivaan. Koiratossujen hankintaa mietin, mutta tuskin mikään tossumalli pysyy tuossa vauhdissa ja hangessa loikkimisessa mukana. Hyvin on pärjätty tähän asti sen kummemmin nilkuttamatta tai tassuja nostellen. Ensimmäiset 200 metriä pakksessa näyttäisi olevan pahimmat. Sitten verenkierto lämmittää. Näihän se on itselläkin.
 |
| Burgha pohjoismaista mallia. |
Kerrospukeutuminen rulettaa pakkasissa! En hitossa ota ikinä selfieitä, mutta tänään tein poikkeuksen. Hyvin pärjää, kun on monta kerrosta vaatteita, pipo silmillä ja kaulahuivi naaman eteen kierrettynä. Huppu on ihan välttämättömyys pidättämään kehon lämmön yläkautta haihtumisen. Lämpimät toppakintaat ja kunnon jalkineet kera toppavaatteiden normifarkkujen ja villapaitojen päällä takaavat miellyttävän ulkoiluhetken pakkasissakin. Ihan olen mielestäni Miss Winter Finland ainesta seniorisarjassa :D
 |
| Tämä juoksee pakkasessa luomuna ilman puettuja vällyjä |
Riekolle en ole hankkinut toppavaatteita, kun se näyttäisi pärjäävän omilla villoillaan. Toki pahimmilla pakkasilla otetaan lenkit ns. vähän lyhyemmän kaavan kautta, mutta koiruus ei ole moittinut kelejä. Vapaana juosten se näyttäisi ottavan lämmöt sisäisesti. Vanhan koiran kanssa tilanne olisi varmasti toisenlainen. Karvojensa olen antanut kasvaa, enkä pakkaskautena ajatellut leikkoa suojavilloja lyhemmäksi ensinkään.
 |
| Kylmää ja kaunista. Taivas on maisema. |
Letkeän laiska viikonloppu on takana. Hyödynsin pakkasen raijaamalla pirtin pystypakastimen sisällön ulos pakkaseen ja sulatin koko höskän. Tein löytöjä pakastimen sisuksista, joista osa päätyy kanalan iloiksi hiljalleen sulatellen. Yksi mehumaijallinen mehustuu edelleen hellalla. Ensimmäisten maistiaisten perusteella karviais-mustaherukka-vadelma -mehu on tosi huikeasti kesän makuista! Kanat tulevat hurraamaan vanhoista pakasteherneistä ja vuoden 2015 porkkanalaatikosta. Miten tuokin oli voinut jäädä silmän varjoon pakastetta viime vuonna sulattaessa?
 |
| Nää on nyt unelmissa! 'Dutchesse de Montebello' |
Tässä on taas nukuttu univelat pois ja olen valmiina alkavan työviikon haasteisiin. Vielä ei kevään fiilikset ole päässeet yllättämään, joten ryhmäruusujen osalta en ole valmistautunut tulevaan kauteen. Siemeniähän en hanki enkä kasvata, koska sen suhteen en vain onnistu mitenkään. Noloa tunnustaa, mutta monasti olen yrittänyt. Tänä vuonna tunnustan tappioni ja jätän asian osaavammille. Tuhaa ei kannata yrittää.
Iloa ja lisääntyvää valoa arkiviikkoosi! Pakkasista huolimatta aurinko lupaa valon voittavan - jaksamista siihen asti!
PeeÄäs: Pakastinta sulattaessa pihabongasin vasemmalla silmällä lintulaudan vierailijoita. Seuraava lista syntyi, eikä varmaan ole ihan kattava:
Peltosirkkuja noin 30 kpl
Sinitiaisia 12
Talitiaisia 13
Hömötiaisia 2
Kuusitainen 1
Pikkuvapusia 15
Käpytikka 2
Harakka 1
Närhi 1
Ikävää ettei punatulkut käyneet just silloin evästämässä.
Parasta pakkasessa on se, että silloin siivous on ihan hirmu paljon helpompaa ja palkitsevampaa. Senkus nakkaa irtoavat tekstiilit hankeen ja kantaa överiraikkaina takaisin.
VastaaPoistaPakastimia en ole vielä tälle talvelle sulatellut, pitääkin hoitaa.
Pihabongausta suunnittelin, mutta lintulaudalla oli niin hiljaista, että jätin taas kerran väliin. Punatulkkuja en ole nähnyt, merikotkakin on yleisempi näky kuin punatulkku. Keltasirkut lienevät naapurissa, pikkuvarpusia sen sijaan on vaikka miten. Ja käpytikka.
Kaamos ja talvi on todellakin kestävyyslaji, muutaman kuukauden pituinen maratooni jota on vuosi vuodelta vaikeampi sietää. Taidan olla kypsässä iässä, siirtymään talveksi Hipsaaniaan.
Minä hullu olen jopa investoinut muutaman kympin tuleviin siemenkylvöpettymyksiin. Pitäisi vaan laittaa nolostelut (=kylvöt) alulle.
Kivaa alkavaa viikkoa sinulle!
Talvi on sen verta tylsää että siivoaminen ja remontointikin on mielekästä - tästähän täytyy otta täysi ilo irti!
PoistaMinusta marras- ja joulukuun läpi kahlaaminen - no ekstrattuna tammikuulla - on aina suorituksen väärti ponnistus. Sitten hiljalleen helpottaa, paitsi huhtikuussa hankia potkiessa kyllä ottaa aidosti päähän se tolkuton kevään kaipuu.
Iloa ja onnistumista siemenkylvöihin. Jos sinä saat jotain kasvamaan, niin onhan se revanssin paikka minullekin. Äideille kuskattuja kylvöksiä ei muuten sitten lasketa!
On totisesti paljon helpompaa jaksaa tämä kylmyys ja talvi, kun siitä ottaa positiiviset elementit käyttöön. Täällä on lunta jo ennätykseen asti, joten kasvisuojatkin on hoidettu. Ja aina ne on sulaneet kesään mennessä, nuo kaikki kolatut lumikasatkin:) pakastimen sulatus olisi ollutkin viisas teko, hyvin hyödynnetty pakkaspäivä!
VastaaPoistaPakkohan tätä on kestää, kun ei muutakaan voi. Siis ilo irti siitä mistä se lähtee! Onneksi kevättalven ihanat hankikelit ja lisääntyvä valoisuus tuo kummasti mukavuutta ulkoiluun. Auringon paiste puhaltaa keneen tahansa lisää virtaa :)
PoistaRiekolla on oma lämmin turkki kesät talvet, ja sinunkin talvivarusteet ovat tosi asialliset. Aurinko paistoi ja nostatti hymyn naamalle.
VastaaPoistaRiekolla on kaksinkertainen turkki, jossa massiivinen aluskarva on se lämmittävä tekijä. Hyvin tuo pärjää pakkasessa, sillä vain tassut tuntuvat reagoivan yli -20 pakkasissa. Ja liike lämmittää emännän sekä koiran.
PoistaHienosti sanottu:metsä on minun kirkkoni! Niin minunkin! Positiivisella asenteella talvesta saa paljon irti. Kyllähän koiralenkit tulee aika pikaisesti tehtyä, kun pakkasta on paljon. Pidemmät lenkitykset sitten leudoimmilla keleillä.
VastaaPoistaJoo on nopeaa päästä hartauteen, kun asuu metsän vierellä! Minä kans jotenkin luontojaan lyhensin pahimpien pakkaspäivien lenkin mittaa, eikä koira moittinut yhtään. Taisi olla ihan samaa mieltä.
PoistaHyvä asenne talveen! Varsinkin kun joka paikassa on pumpulinpehmeää valkoista lunta ja aurinko paistaa, niin onhan se aika kaunistakin. Tassujaan nostelee meidän neiti ulkoillessa. Muuten olisi hyvä talviturkki, mutta tossut varmaan olisivat tarpeen tuollaiselle sirojalkaiselle. Meillä jätetäänkin suosiolla pidemmät lenkkeilyt lauhemmille keleille. Viime yönä rikottiin meillä pakkasennätys: -29,4 asteessa oli käynyt alimmillaan. Kylmää, mutta eipä tarvinnut syödä sanojaan, kun ei mennyt -30 rikki :D Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaKaunistahan ulkona todellakin on, ja siellä oleminen on pitkälti pukeutumiskysymys. Koira kyllä kertoo olemuksellaa, mitä se tykkää päivän keleistä. Aina voi kääntyä takaisin, mutta Rieko ei kertaakaan ole suostunut palaamaan kesken lenkin. Testattu on :)
Poistaeikös olekin tuo pakkanen paukkunut ihan riittämiin. Mekin ollaan ulkoiltu aina joka välissä vaikka pakkasta onkin ollut. Tarpeeksi vaatetta niin kyllä siellä aina hetken viitsii olla. Lunta meilläkin on hyvin vähä kertynyt ja enemmänkin olisi saanut tosiaan olla näillä pakkasilla suojana kasveilla.
VastaaPoistaKukaan ei kaipaa kovempia pakkasia. Kyllä nämä nyt oikeasti piisais, ettei rhodon nuput paleltuisi. Olisi kiva nähdä nuppurunsauden puhkeavan kukkaankin. Koira pärjää pakkasessa, vaan kissat meiluusti lämmittelevät vain tulisijojen ja lattialämmön likellä. Kyllä on ihan erilaista kissojen vuodenajat! Kesällä niitä näkee vain muutaman hetken päivässä. Talvella lojuvat pitkin pirttiä viikkokausia :)
PoistaKovemmilla pakkaasilla mulle riittää ulukooluksi, pihan ylitys tyämaalle. Ei askeltakaa enempää. Ny rupiaa onneksi olemahan taas siärettäviä lukemia, -12.1. Päivät o palio pirempiä ku vuaren vaihtees. Kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu :)
VastaaPoistaNiin riittäis mullekin, mutta kun on tuo personal-Raineri. Pakko lähtiä, vaikkei haluuskaan. Sitten kuitenki on tyytyväinen kun tuli lähettyä. Mutta kun piski on kuopuksella, niin en varmasti lähe mihinkään ulos!
PoistaMeillä oli ihan samat puuhat, minäkin sulatin pakastinta ja tein samaan aikaan pihabongausta. Viime talvena sulattaminen jäi jostain syystä joten hyvä kun nyt sai tehtyä, mehua en ehtinyt keittämään, se jäi seuraavaan viikonloppuun.
VastaaPoistaKyllä pakkasella pärjää kun pukeutuu kunnolla jos viimaa ei ole, jos on niin sitten en pärjää vaan jäädyn.
Pakastimen sulatus ja pihabongaus oli multitaskausta. Hyvä että molemmat tuli tehtyä. Paljon jäi marjoja vielä hyödynnettäviksi, mutta ei sitä kaikkea kerralla saa tehtyä. Nyt on monta litraa mehua taas nautittavaksi. Hyvää oli!
PoistaKipakka pakkanen latistaa minulla ulkoiluintoa mutta onneksi se tästä alkaa lauhtumaan loppuviikkoa kohden. Minua huolettavat hedelmäpuut toivottavasti eivät palellu tässä säässä. Lumi on nyt perennoille mainio suoja.
VastaaPoista-Katja
Talvi on huolia täynnä - se on niin totta. Kevät on puolestaan yhtä jännitystä, kun koko ajan pitää seurata mitkä kasvit nousevat maasta ja kuinka silmut turpoavat. Sitä on kyllä niin ihana odottaa!
PoistaIhan mahtavaa keliä! Lumitöistä saa lenkkiä huomaamatta, ja koirat riehuvat joukossa.
VastaaPoistaÄh, muistin jo kerran pakastimen. Hyvä kun tuli muistutus😆
Nyt kelit hivenen antavat armoa, kun lauhtuu lempeästi. Tilalle tulee tuiskut ja tuulet, mutta onpahan vaihtelua!
PoistaTämä on oikeaa talvea ja siihen kyllä tottuu, kylmään ja pukeutumiseen. Metsän raikkaus tarttuu huokosiin ja antaa vireyttä päivään. Olipa hyvä tuo pakastimen siivousvinkki - olen jo muutenkin yrittänyt tyhjentää isompaa pakastinta, jota noita vuosikertatuotteita ei jäisi. Virkistäviä lenkkejä koiran kanssa!
VastaaPoistaMeillä onneksi lauhtui mukavasti, joten pitempiä lenkkejäkin oli kivaa tehdä koiran kanssa. Ihmeesti sitä vielä töiden jälkeen näkeekin, joten päivän pitenemisen tosiaan huomaa!
PoistaTalvi on vuodenaika, johon minä ainakin kyllästyn perin pohjin siinä maaliskuun tietämillä. Yleensä silloin sataa se suurin lumimäärä täällä Pohjanmaan rantakaistaleella. Aikainen kevät on toivelistan ykkösenä.
Kylymee on ollu, onneks käyp lauhtumaan. Miekin oon sulatellu pakastimia. Sopivat kelit siihen. Miulle huolena on tuolla muatilalla konneitten käyttö, rauta ja letkut on tiukoilla. Samoin kun isoja ovia navetoihin aukoo, jiähtyyt. Poistopuhaltimia suap pois ottoo piältä ja kosteus lissääntyy! En ulukoilemaan lähe -30asteessa!
VastaaPoistaJospa ne talven pahimmat pakkaset olis nyt nähty. Tänään ei ollut lopulta edes kymmentä pakkasastetta. Tuntu melkein helteelle :)
PoistaPitää alkaa vähikseen valmistautumaan ainakin henkisesti kevääseen. Se tulee sieltä!
Onneksi ei ihan noihin pakkasasteisiin ole täällä meillä päästy, vaan miinusasteita on ollut tähän saakka piirun verran vähemmän. Niinhän se on, että lämpimästi pukeutumalla pärjää lähes pakkasella, kuin pakkasella ja loppu on kiinni asenteesta.
VastaaPoistaMun henkinen pakokauhun raja on -30 astetta. Se ei ole vuosiin mennyt rikki, mutta tosi läheltäpiti lukemia on ollut.
PoistaAuto on valittanut eniten pakkasista. Monet merkkivalot on vilkkuneet työmatkan ilona, ja vain haitarimusiikin äänet on puuttuneet. Loputon ääniskaala kilinöitä, kolinoita, jumputusta, ujellusta ja nitinää on saatellut matkaamme. Kuitenkin aina perille asti. Vaikeeta se on autollakin.
Melko kylmää täälläkin oli. Nyt on lukemat kymmenen tienoissa ja ulkoilu huomattavasti lämpimänmpää. Tänään katselin kun lähimetsässä on puissa hurjasti lunta ja aika moni latva oli rysähtänyt alas polun päälle.
VastaaPoistaSen verran kaarella ovat suurten kuusten latvat, että mietin onkohan tässä edes turvallista liikkua. Tosin aika epätodenkäköistä olisi jos putoavan puunlatvan alle metsälenkillä jäisin ;)