lauantai 21. lokakuuta 2017

Kylmän jäätävä kosketus

Tämä aamu valkeni kuuraisena. Venytin ylösnousua, koska oli minulle harvinainen lepopäivä. Lopulta makuuhuoneen ikkunasta näkyvä kuurainen kauneus kutsui ulos.

Hondonvaahtera eli Acer shirasawanum kuuran pukemana.

Aina uskollinen kumppani Rieko kulki Canonin keralla aamukierroksella mukana.

Kuuraa ja elämäniloa samassa kuvassa.
 
Kuura oli kirjonut hienoa pitsiään kasvien lehdille. Oli kylmää ja kaunista. Yön pakkasminimi oli ollut  muutamassa pakkasasteessa. Maa hönkii vielä lämpöä, samoin meri tuossa ihan lähellä. Vielä ei tule talvi.

Syyskimikki 'Brunette' kuuran kirjomin sävyin.

Syytyöt on kyllä tosi pahasti vaiheessa. Istutettavia valkosipulin kynsiä on ainakin 500. Enemmänkin, jos kelit vielä sallivat. Syyskiireitä pukkaa nyt varteenotettavalla tavalla. Ehdinkö kaiken?

Laavapihlaja eli Sorbus alnifolia

Ihan ensimmäistäkään haravanvetoa ei ole pihalla tehty. Lehtipuiden pudonneet lehdet lepäävät rauhassa pihalla. Nurmikin on jäänyt pitkäksi. Keräävällä leikkurilla tekisi ihmeitä, mutta kelit on olleet märät. Tunnen olevani taas hitosti syksystä jäljessä.

Kuura on kyllä kaunista - karhunputkella ja pihlajan runsaissa marjoissa.

Lenkkipolku Riekon kanssa vei Isolahden rantaan. Siellä riite veden pinnalla herätti ihmetystä pienessä koiralapsessa. Ei pulahanut uimaan, tosin kielsinkin menemästä.

Seisova vesi jäätyy nopeasti.

Sain vieraaksi tänään lähes koko lapsikatraan kumppaneineen. Vietettiin etuottoon kuopuksen 17-vuotissynttäreitä. Minä kun ensi viikonloppuna - se oikea synttäri - olen Suomen Ruususeuran hallituksen kokouksessa Helsingissä. Syötiin yhdessä, seurusteltiin, naurettiin ja halattiin sydämen kyllyydestä kutakin lajia.

Huntukorpipaatsama on ihan hassu kasvi. Sen lehdet näyttävät ihan
madonsyömille. Kuuraisina kuin variegaattoja. Hieno!

Kun nuorisoksi laskettava (alle 30-vuotiaita) poistuivat, käytin Riekon metsälenkillä. Sieltä palattuani yritin leikkoa keväällä istuttamistani jaloruusuista nuppuvarret pois. Tehtävä oli yhtä vaikea, kuin kanan lopettaminen. Ei onnistunut. Voi hirveä, kuinka paljon nuppuja olisi ollut jaloruusissani! Otin uutta vauhtia ottamalla lasin valkoviiniä. Ne nuput olisi vain viisasta käydä leikkomassa pois. Oikeasti.

'Pomponella' - tämän leikoin vaasiin sisälle.

Miten voikin olla sellainen teloittajan tunne, kun viimein sain itseni käskytettyä leikkomaan nuppuvarret poikki? Keräsin osan sisälle maljakkoon. Viisastahan on vinkata ruusulle, että hei nyt on vain tosi talven kynnyksellä elon kaari. Viisasta on siirtyä ajattelemaan juuria. Kukille ei vain ole enää mahdollisuuksia.

Kauniin ruusun terälehtiä kiertävä kuurareunus on korea.
Sain lopulta teloitettua kukkia piukassa olevat nuppuvarret. Tavoitteena on lisätä nyt tyvimultaus ja kaataa muutamat köynnösruusut maahan mullattaviksi. Vähän uusia talvetuskonsteja ajattelin kokeilla entisten, hyväksi havaittujen lisäksi. Kerron niistä täällä, kun asia on kuvattavan ajankohtainen.

Kuura kukittaa omat kuvionsa ruusujen kukkiin.

Kaksi kylmää yötä on takana, ja tänään on leudompaa. Maa ei ole jäätynyt yhtään, vaikka ilmassa onkin ollut pakkasta. Minä oikeasti tarvitsen aikalisää saadakseni ruusut asiallisesti talvilepoon. Töitä on kaksi täyttä työviikkoa jäljellä, ja sielläkin on rutosti tekemätöntä hommaa jäljellä. Loppukirin makua.

'Campfire' pakkasen nöyrryttämänä

Työmaalla on helvetinmoinen kevätsipulilasti istuttamatta ja ihan uuden kaupunginosan puuvartiset odottavat maahanpanijaisia. Muutakin pienempää askaretta on jonossa. Kesä loppuu yksinkertaisesti ihan kesken. Aina jää tekemätöntä hommaa, mutta viimeistään pakkanen laittaa stopin.

Huikea 'Baronese' kuuran kuvioimana.

Iloa syksyiseen viikonloppuusi ja valoa polkusi tielle!

22 kommenttia:

  1. Kuuratut kasvit on hianoja, varsinki nua ruusut, vaikka samalla nii surulline näky. Ny saan mäki kuurakuvia, ensimmääset miinukset -0.8

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään on onneksi plussalla, joten kuvittelin saavani valkosipulin kynnet maahan. Vaan lasahti puutarhajyrsin. Meni talikointihommiksi, pahus vieköön!

      Poista
  2. Onpa hienoja kuvia. Harmi kun niin paljon ruusuja jää avautumatta. Meilläkin on nyt jo lunta maassa, eli tästä se talven tulo alkaa. Onnea kuopuksellesi ja mukavaa sunnuntaipäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina jää kukkimattomia ruusunnuppuja. Nyt jäi monta muutakin lajia pelkille nupuille. Ei kukittanut tämä kesä. Ensi vuonna taas toivorikkaana paremman kesän puolesta!

      Poista
  3. Upeita kuurakuvia <3 Riekolle rapsuja, suloinen kaveri <3 Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuura oli jäätävän kaunista! Tänään mennään taas kosteissa keleissä plussalla.

      Poista
  4. Kauniita kuurakuvia, etenkin ruusut! Täällä on myös nurmikko jäänyt leikkaamatta, ei ole vaan ollut riittävän kuivaa.
    Eiköhän kelit vielä lämpene, joulukuussa on varmaan tas +10 astetta :) Mukavaa sunnuntaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksy on ollut sateinen täälläkin. Toisaalta kaikki tekemättä jääneet työt on vastassa keväällä hankien sulettua.

      Poista
  5. Ruusuista kuura tekee erityisen kauniita. Niin kukista kuin lehdistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuura on kuin pitsiä. Kylmää, herkkää ja kaunista.

      Poista
  6. Vähän sama olo, kesä loppui kesken. Olisi ollut vielä tekemistä puutarhassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä... sitä ei oikein huomannut. Mutta syksy on ollut helkkarin pitkä :) Laskujeni mukaan se alkoi jo heinäkuussa.

      Poista
  7. Kyllä ruusuille nyt on ollut liina lyhyt kesä - toivottavsti sääolot nyt saavat ne hyvin laskeutumaan talveen. Säälittävän ihania ovat nuo nuppuset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesästä puuttui vain lämpö ja aurinko. Asetetaan toivo ensi kesään. Sitä varten pitää nujakoida talvisuojaukset kuntoon.

      Poista
  8. Minäkin odotin talvea tulevaksi pitkälle marraskuuta, kuten muina syksyinä. Tosin viime syksynä iski pakkanen aika äkkiä. Nyt olen havuilla peitellyt. Taidan peittää kanadalaisiakin. En kärsi katsella niitä maahan asti paleltuneena. Peitetäänhän täällä muitakin pieniä ruusuja. Kuinka kauniita nuo pakkasen huurruttamat ruusut, kun voisi ne tuollaisena asettaa pöytään. Hyvää talventuloa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttäisi kylmenevän pikkupakkasiin nopeasti. Toivottavasti pitääkin vain vähän pakkasia, että kasvit ehtivät asettua talveen.

      Laita ihmeessä tyvimullitustakin kanadalaisille. Minä ostin talvensuojaturvettakin. Ensin tyvimullitus, sitten vähän talviturvetta katteeksi. Tarvittaessa nykäisen sitten erotuskankaan koko komeuden päälle. Plus vielä verkotus ruusumaan ympäri.

      Poista
  9. Uskon, että teloittajan tunne kalvoi sisikuntaasi, kun nuppuja napsit poikki! Mutta minkäs teet kun talvi hiipii hiljalleen, kiireellä ei tarttis tulla - aikalisää täälläkin kaipaillaan. Valkkarit meilläkin vielä odottaa maahanlaittoa. Toivottavasti ei tulisi mitään Pyrynpäivän ylläriä!

    Mukavaa viikkoa sinulle ja rapsutukset karvakaverille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeesti Saila, tunsin itseni teurastajaksi! Yritin yhdesti ja poistuin, kun tuntui niin pahalle. Järki käski menemään ja tekemään, kuten puutarhurin pitää tehdä. Leikoin ihanasti kukkivat ja runsasnuppuiset kukkalatvat pois. Se on heipat tämän kesän ruusuille. Nyt varmistellaan, että ne nousevat elinvoimaisina ensi keväänä. Ei ensi kesä voi olla yhtä kelju kuin tämä mennyt. Eihän?

      Karvakaverit kiittävät rapsutuksista ja huomionosoituksesta!

      Poista
  10. Mä sain tänään vihdoinkin ulkona hommat tehtyä. Ruusuissa oli kyllä paljon vielä avautumattomia nuppuja. Maljakkoon minäkin ne leikoin mitä pystyi. Nyt on talvisuojat laitettu, vähän lisää kuusen hakoja pitää vielä tuoda.
    Tsemppiä sinne loppurutistukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea Satulle syystöiden loppuun saattamisesta! Minulla on seuraava projekti juuri ruusujen talvettaminen. Valkosipulit sain maahan. Ainakin sen juuri tarpeellisen määrän. Varalla on irroiteltuna noin 200 kynttä, että laitan multiin jos maa pysyy sulana.

      Poista
  11. Kosolti on hommaa, ennenkuin voi laskeutua puutarhan suhteen talvilepoon. Mulla on kaikki suojaukset tekemättä.

    Kesä todellakin loppui ennenkuin ehti alkaakaan, tästä ei voi kuin parantua kesäkelit.

    Tsemppiä loppukiriin! Harvassa kaupungissa muuten olen nähnyt keväisin sipulikukkien loistoa, keväällä pitää paikallislehden jalkautua tekemään juttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suojaukset on täälläkin tekemättä. Vedin riihestä kaikki verkot näkösälle, että voi laitella ohi kulkiessaan aina jonkun verkon paikoilleen.

      Ja tosiaankin - sipulikukkia ei taida olla kaupunkien iloina juurikaan. Ainakaan täällä pohjoisessa. Ehkä tästä saa aloitettua uuden trendin! Mulla on auton takakontissa vielä ihan hirveä määrä narsissien, tulppaanien ja krookusten sipuleita. Alliumejakin taisi olla pari sataa vielä jäljellä, vaikka puolet jo olen istuttanutkin. Ei ole pientä piperrystä nämä istutukset, vaan oikeasti massoja. Jos talvehtiminen onnistuu, niin kevään kukkijat mykistävät ohikulkijat. Jeah!

      Poista