keskiviikko 18. lokakuuta 2017

First Killing Frost ja leimukimara

First Killing Frost eli ensimmäinen pakkasyö oli täällä. Mittarin mukaan -0,1. Auton lasit olivat kevyessä kuurassa, kun 6:40 käänsin auton keulan kohti työpaikkaa. Alla on kesätassut, mutta tien pinta ei ollut jäässä.

Hopeavaahteran ja purppuraheisiangervo 'Jefam'in lehdet kuuraisella nurmella.
Aamulla lähtiessä oli pimeää, joten kuva on lokakuulta 2014

Kuura ja kylmä kuuluvat lokakuuhun. Toisaalta minun syystyöni on niin pahasti vaiheessa, että pohdin intensiiviseti mistä saisi enemmän aikaa pihatöille. Työt loppuvat 3.11, mutta onko sen jälkeen minkälaiset kelit? Viitisen sataa valkosipulin kynttä jonottaa maahanpanijaisia. Ruusumaat pitää leikkoa ja talvisuojata. Puiden verkotuksetkin on tekemättä ja kasvihuone pitäisi talviteloittaa. Päivänvalon lyheneminen sujuu sikamaisen sukkelaan.

Kuuraa 'Baronesse'n nupussa

Marraskuun alkupäivistä alkaen minulla on runsaasti aikaa. Toivon optimistisesti lämpimän meren pitävän vielä kipakat pakkaset sisämaan puolella. Sille olisi nyt tarvista. Merivesi kuitenkin on vielä +7 asteista Raahen kohdalla.

Palataan sitten askel taakse päin ja muistelukseen leimujen loistosta. Lupasin näistä lajikkeista postauksen, vaikka kaikista ei ole kuvaa. Ne ehtivät ränsistymään, ennen kuin kaivelin kameran esille. No jotain otoksia sentään:

'Peacoc Cherry Red' on runsas- ja suurikukkainen.

Hirnakka kyseli rehellisen punaista leimua. Muistelen sun koriin Särkän perennataimistolla sujuttaneeni tätä sorttia. Tällä on myös tukeva varsi, joka pitää puskan pystyssä tuulella ja sateellakin.  Taustalla 'Bengt Schalin'

Lähikuvaa 'Peacoc Cherry Red'
Kuvan punainen väri toistuu mielestäni aika hyvin. Ripaus aniliinia löytyy.

'Bengt Schallin' kukkii kaksivärisenä.

'Bengt Scahlin', mutta kuva valehtelee. Se on oikeasti
sinisempi. Runsaskukkainen kuitenkin.
Kiiltoleimu 'Mäntsälä' kukki runsaana ja pysyy pystyssä.

Valkoiset leimut on jotenkin suosikkejani. Täpläleimun kukintojen koko voi olla ihan häkellyttävä.  Ja valkoinen väri aina kirkastaan vieruskavereiden värejä.

'Osmo Heikinheimo'n väri on selvästi siniseen taittuva.
'Bright Eyes' on hempeä.
Sitten se leimujen kuningatar, joka miellyttää minua kaikkein eniten:

Syreenifloxi. En tiedä sille muuta nimeä, mutta tätä lisää Särkän Perenntaimisto.
Se on vanha kanta, jossa kukinnot heiluvat reilun metrin varren päässä kukkien
pienin, runsain ja pitkäkestoisin kukin hennon lilana.
Vielä viimeisenä pieni otos leimujen herkästä kauneudesta, suoranaisesta veistoksellisuudesta juuri ennen kuin sen kaikki nuput aukeavat:

Peacoc Cherry Red
Lupsakkaa loppuviikkoa! Varaudu talveen ja liukkaisiin.

20 kommenttia:

  1. Ihanat leimut. Sinulla onkin montaa sorttia.
    Kuura tekee puutarhasta kauniin, mutta autoilun kannalta se taas asettaa omat haasteensa. Meillä ei ole vielä ollut pakkasta, vaan eipä taida kaukana sekään aamu olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuossa tainut olla puoliakaan, mutta varjoisimmissa paikoissa olevat eivät ehtineet oikeastaan kukkaan. Ja osa kaatuili sateessa. Parhaiten pärjänneet tuli kuvattua ja tänne laitettua.

      Poista
  2. Ai siäläkö oli jo kuura maas. Tääläki varmahan pia. Iltaasin ei tosiaankaa näe teherä pihalla mitää. Mutta onneksi on katuvalot. Tulin kymmeneltä haravoomasta terijoensalavojen lehtiä.
    On sulla hiano kokoelma syysleimuja. Ihanat färit! Valakoosta kiiltoleimua ja Heikinheimoa istutin mäki ny syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt koiraa lenkittäessä huomasin vesipisaroiden jäätyneen apilan lehdille. Tulee kylmä yö. Toivon vielä lämmintä jaksoa, että ehtisin puuhata välttämättömät syystyöt.

      Poista
  3. Ohhoh, onpas ollut kylymä. Ei täällä vielä, ihmeen lämmin syksy joskin kaikki mikä sataa, tulee vetenä. Ja sitä kiitos riittää jo. Onneksi nyt näyttäisi jäähtyvän, ulkona puhaltaa selkeästi muutoksen tuulet pohjoisesta. Tulkoon sitten talvi kun on tulollaan, vesisateita on saatu enemmän kuin riesaksi asti.

    Joo, mulla on tuo Peacoc sekä ihana syreenifloxi, se on aivan ihana. Tänä kesänä se yritti kukkia, mutta kun kesä oli mitä oli, se jäi hyväksi yritykseksi. Osa leimuista ei jaksanut edes päkistää nuppujaan auki, jäätynevät pystyyn :(

    Ai sullakin on valkolöökit vielä laittamatta... no eihän tässä vielä hätä jos ei nyt lyö jäihin maita kerralla. Siemensipuleita ei juurikaan ole, kaivelen tuolta pellosta jotain unohtuneita, tyrkin ne takaisin multaan ja toivon parasta. Yritän päästä oman kylän viljelijän kanssa kaupoille, tiedä vaikka saisi valmista satoa ostaa jonkun kilon.

    Ja mitähän sinä muuten teet ekan viikon 'vapaalla'? Kykit pihalla ja nukut, toivottavasti. On ollut ilmeisen rankka vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei ollut tämä kesä kukkien. Vesiheinä pärjäsi kyllä.

      Ekan työttömän viikon ajattelin huilata, eli puuhata raivokkaasti puutarhassa. Nukkuminen on priorisoitu perin korkealle agendaan.

      Jos iskee uupelo valkosipuleista, niin Kusti polkee pakettia Karjalaan tarvittaessa.

      Poista
  4. Kyllä, pakkanen puraisi jo viime viikolla. Onpas sinulla suuri valikoima leimuja, ihastuin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulinkin, että etelämpänä sisämaassa on pakkaselle asti päädytty. Kausi alkaa olla paketissa.

      Leimut piristävät syksyä tosi mukavasti. Pidän niistä, ja keväisemmistä sisaristaan.

      Poista
  5. Ihania syysleimuja <3 Luotetaan siihen, että marraskuussa vielä kerkiää ulkona puuhastella, vaikka välillä olisikin kylmää :) On tuo kuura kaunista, mutta silti tuntuu ettei siihen vielä olisi valmis. Meilläkin pihahommat ihan kesken! Mukavaa torstaita Sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä oikein muutakaan voi, kuin toivoa vähän plussan puolella olevaa hönkää. Viime vuonna eka pakkanen tuli 5.10 ja marraskuussa satoi pysyvän lumen. Joulukuussa tosin istuttelin vielä kukkasipuleita kaivaen niitä hangen alle. Hullun hommaa, mutta kun puoli-ilman sai!

      Poista
  6. Onpa kauniita leimuja. Meillä ei ole vielä ollut pakkasöitä. - Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli saa vielä paistatella syksyssä. Meillä talvi kolkuttaa ovelle.

      Poista
  7. Leimut ovat aika ihania, mutta meillä sisäpihalla härmä sotkee. Valkoisista tykkään minäkin, tuo sireenikukkainen on aikas jännä.

    Meillä on ollut jo muutama pakkasyö ainakin sen verran, että autonlasit ovat olleet jäässä. Aikapulasta kärsitään täälläkin, Kasvihuoneet ajoin alas viime pyhänä ja sain ne pestyä. Valkkareita pitäisi maahan vielä laittaa ja kerätä rypäleet. Tomaattien säilöntä voi sitten alkaa. Kukkasipulitkin ovat jo maassa...mmm...jotain kai sentään on tapahtunut. Kanojen talvikoti on kunnossa, siirtoaika lähenee. Paljon on puuhaa, tänne koneelle ei millään meinaa ehtiä - töissäkin menään sellaisella vauhdilla. Kohta alkaa syksyn seestynyt aika, toivottavasti!

    Toivotaan, ettei talven tuiskut vielä alkaisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna ei oikeastaan ollut härmää yhtään. Se on viheliäinen vaiva. Syreenifloxi on harvinaisuus, jote ei ole kovinkaan laajalti saannissa. Omani on peräisin Särkän Perennataimistolta täältä Raahesta. Se on vanha perinneperenna.

      Tomaatteja keräsin minäkin ämpärillisen sisälle kypsymään. Mahtaakohan vihreät chilin palot kypsyä myös?

      Poista
  8. Voi miten paljon kauniita leimuja.
    Toivottavasti pakkasyöt pysyvät vielä kaukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään satoi räntää, mutta ei se lämpimään maahan jäänyt. Pohjoisesta tulevien rekkojen keulat olivat aivan lumessa. Tämmöistä se on täällä pohjoisessa.

      Jotain mekin saadaan ennen kuin etelä - syksy ja talvi.

      Poista
  9. Minä en ymmärrä miksi nuo syysleimut ei menesty mulla! Olen muutamia aina kokeillut, mutta eihän ne selviä edes talvesta. Ja muutenkin ovat niin rumia alhaalta; ruskeita lehtiä täynnä. Maaperässä jotain? mikä ei sovi niille. Olen luovuttanut :|

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliskos sulla savea kasvualustassa? Nämä leimut tykkäävät hiekkamaasta auringolla. Suurin osa leimuistani jäi suurin piirtein kukkimatta, koska tämä kesä oli mitä oli.

      Poista
  10. Yritin tuonne väliin vastata vaan ei mahtunut.

    Chilinpalot kypsyy kyllä sisällä, laita ne uunin pankolle sanomalehdelle pötkölleen ja pöyhi välillä.

    Ja kyllä kelpaisi joku parisataa kynttä tänne istukkaaksi. Syöntisipuleita on vähän ja lisää saan vuoden vaihduttua haettua Hipsaaniasta, sieltä löytyi mojovan kokoinen mehevä lajike. Ne kyllä passaa jos omaa satoa ei ole. Mie laitan sulle viestiä johonkin väliin ennen pysyvää routaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok. Ilmineeraa tarpeesi, niin järjestyy kyllä.

      Poista