sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Eläimellistä menoa ja talviaika kanalassa

Voi kuinka mahdottoman lujaa nämä päivät kuluvatkaan! Syksy hellii nyt loistavalla ruskalla. Pitkästä aikaa koivutkin tarjoavat keltaista väriä syksyn piristykseen.  Lisänä on pihlajien lisääntyvä punaisuus ja vaahteroiden vaiheleva värikirjo. Syksy on loisteliasta aikaa - luonto pukee itensä väreihin ennen talvea. Siitä niin nautin!!!

Rieko aamu-uinnin ja lempipihalelun kanssa tänään. Ikää himppua vaille
puoli vuotta. Huligaani-Rieko. Nimensä väärti energiapakkaus.

Rieko kasvaa ihan jumalatonta kyytiä. Tänään punnittuna ja mitattuna 18,4 kiloa ja 47,5 senttiä säkäkorkeus. Kuvastakin näkee, että takakorkeutta on. Lisää neito vielä kasvaa.

Mä olen niin vauhdissa. Aina.

Riekon kanssa harrastetaan perustottelevaisuutta kotioloissa. Työt loppuvat 3.11, joten aikaa ja voimavaroja jää aktiivisemmalle harrastukselle sen jälkeen. Oikeastaan on ihan kivaa, että talviajan pystyy keskittymään täysillä koiran kasvatukseen kunnon treenien muodossa.

Päivällä turkki ehti sentään kuivuakin. Turkkikin kasvaa.

Melko ketku, mutta vapaana pelloilla juokseminen purkaa kertynyttä energiaa.

Piisamiko tämä onkin? Vesi vetää uimaan, vaikka kelit viilenevät. Ei kuulemma haittaa.

Päivittäin käydään pari lenkkiä. Toinen lyhyempi ja sitten pitempi versio. Jos mennään läheltä vesistöä, niin tuo onneton lorkkii heti uimaislle. Ihan vesipeto se on.

Marjastaja. Juolukat on parhaita, sitten mustikat ja puolukatkin kelpaa hyvin.

Rieko on kova marjastaja. Metsälenkeillä arvostetaan vadelmat yli kaiken. Niiden aika alkaa olla jo ohi, joten mustikat ja puolukat riivitään kitaan matkan varrelta.

Pikkuemännän kädestä syödään marjat herkkuina.

Kanatkin siirrettiin talviaikaan tänään. Olen raivokkaasti tyhjentänyt ja pessyt talvikanalaa taas uuteen kauteen. Illan kähnässä kannettiin kanat putipuhtaaseen talviresidenssiin. Kuopus valittiin tippa-iitaksi, eli laittamaan loislääkkeet niskaan jokaiselle kanaselle. Pari viikkoa pitää munat pistää kompostiin, mutta munia on varastossa selviämisen turvaamiseksi

Muuton jälkeistä orsille menoa. Kahden lihavan rouwan välissä kuko Elvis
ja maatiainen Sysi. Kaikki enempi tai vähempi sulkasatoisia.

Helpottaa huolia kanojen siirto talvikanalan puolelle. Siellä on lämmintä ja lokoisat olot, vaikka ulos pääseekin vasta ensi keväänä seuraavan kerran. Melko  hifistelyä on kanojen viihtyvyys ja virikkeet talviresidenssin puolellakin. Kanana en moittisi olosuhteita yhtään. Jopa DaySpa - eli hiekkalaatikko rypemistä varten on uudistettu puhtaalla uudella hiekalla. Kyllä kelpaa rypeä!

Ns. syrjäytyneiden orret saavat aina sen suurimman suosion. Maatiaiset Tipi,
Peukaloinen ja Vanha Rouwa sekä yksi tehotyttö valtasivat osuutensa.

Kanat on helppoja ja hauskoja otuksia. Niiden elämän seuraaminen on viihteellistä. Ehdoton bonus on järjettömän maukkaat omat munat. Tehokanat (Hy-Line rotuiset ruskeat rouwat) munaavat tehokkasti, mutta Kiuruvetiset maatiaiset munivat myös suhteellisen hyvin. Tuotannon tehokkuus ei meillä ole kuitenkaan se ykkösjuttu, vaan mukava harrastaminen kanojen elämää seuraten.

Muuton jälkeinen rauhoittumien yöorrelle.

Laulun sanoin: Nyt on lokakuu, ja minusta näkee sen (Juice Leskinen). Syksy on jonkinlainen taitekohta taas elämässä. Intensiivinen työni Raahen kaupungin puutarhuroinnissa on loppukirissä. Talviajan käytän opiskeluun. Tavoitteena on ensi syksynä puistopuutarhurin ammattitutkinnon suoritus. Eli taas uuden ammatin opiskelu, mille on hyvät pohjat pitkällisen ja intohimoisen harrastuksen tuoman osaamisen tuomin opetuksin. Talvi menee työttömän statuksella, mutta keväällä taas kutsutaan töihin jatkamaan hyvin alkanutta työtä.

Iloa ja valoa viikonloppuusi - nauti syksyn väreistä!

12 kommenttia:

  1. Kiva postaus, kiitos tästä. Aivan ihana on Rieko-koira ja niin vauhdikkaat kuvat hänestä. Onnea uuden alan opiskelulle! Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Anneli! Pentukoira on rasittava riiviö, mutta lapsuutensa on lyhyt. Vuoden päästä meillä on fiksu ja aikuistunut koira.

      Puutarha-alan opiskelu tuntuu täysin oikealle ratkaisulle. Se on sitä sydämellä tehtyä työtä, josta nauttii ihan luvattoman paljon. Uskaltaako sanoakaan, että todella tykkää työstään?

      Poista
  2. Kyllähän työstä saa tykätä ja pitääkin, ei kai sitä muuten jaksaisi hengissä. Kanat taitaa olla hauskoja otuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi hauskoja. Tai osaavat ne olla muka älyttömän ovelia, kun motiivina on ruoka :)

      Poista
  3. Kyllä tuo teidän haukku on ihana ja aika iso jo -melkoinen uimari! Ei hän ole hylkeitä uintireissuillaan tavannut? Eikös niitäkin siellä teidän kulmilla ole? Jos siellä teidän kulmilla näkyy sellainen upea neitonen kiharilla rintakarvoilla, se on meidän Nappi, metsästykseen kasvatettava kaunotar, mutta vielä pennun elkeillä :D

    Meillä kanalan siirto on vielä edessä, ilmat ovat olleet melko suotuisia vaikka sateisia. Yksinhuoltajakanarouva yrittää vielä ottaa alleen kahdeksan tipuaan, näyttää aika mahdottomalta mutta äiti on äiti! Säiden mukaan mennään, talvikanala odottelee jo puhtain pehkuin, mutta ei ihan vielä!

    Mukavaa lokakuuta, kivaa että olet saanut tehdä sellaista työtä josta nautit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uintipuuhat on mieluisia. Ja meillä näitä rantoja piisaa, joten lenkillä koira häipyy horisonttiin ja kuuluu vain loiskahdus - se painelee uimaan ennen kuin ehtii edes kieltää. Saaliina on yleensä vain vesikasveja onneksi. Minkä rotuinen Nappi mahtaa olla?

      Kanaemot on liikuttavan tomeria äitejä - se on niin nähty! Meillä pitäisi olla pontevampi kukko, jos lisää kananpoikia haluaisi. Tuo maatiaiskukko Nox polkee vain tehorouwia. Pitäis varmaan vaihtaa kukkoa.

      Poista
  4. Ihana postaus. Pitkä väli edelliseen kertoo sen, että täyttä tohinaa on sielläkin. Eikä tuo penskakoira menoa varmaan yhtään rauhoita. Mutta kuten jo aiemmin totesin, teillä on niin hävyttömän pitkä koiraton aika, että nauttikaa nyt täysillä pentuajan hulinasta, kohta se on ohi ja teillä on sivistynyt koiraneito.

    Pitkän reitin sitä sinäkin kuljit ennenkuin osuit oikean oppilaitoksen ovista sisään. Näinhän sen pitikin mennä, vai mitä?

    Iloa viikkoosi, valo kyllä käy vääjäämättä vähiin näinä kaamosta edeltävinä viikkoina, ei anneta sen häiritä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika on vähän kortilla kaiken aktiviteetin keskellä - postausten välit venyvät kieltämättä. Mutta Rieko on kyllä ihan napakymppi koira, vaikka tämä pentuaika onkin suht riiviömäistä aikaa. Aussi on pirun sukkela oppimaan - hieno rotu aktiiviselle ihmiselle. Sohvaperunalle tämä rotu olisi täydellinen katastrofi.

      Tässä uudessa ammatinvalinnassa on se koominen piirre, että alun perin lukion jälkeen haaveilin alkavani puutarhuriksi. Sitten oivalsin viiltävästi, että pitäisi alkaa yrittäjäksi työllistyäkseen. Menin siis kauppaopistoon. Päädyin ICT-alalle, jossa tienasi sikamaisen hyvin parikymmentä vuotta. Työt loppuivat 2000-luvun alussa, joten kouluttauduin hoitoalan yrittäjäksi. Siinä meni reilut 10 vuotta taas. Yrittäjänä perkules! Ja nyt puutarhurina. Ympyrä sulkeutui. Mitä tähän oikein osaisi sanoa enää - kohtalo kai kuljettaa. Ja sanojesi mukaan - näinköhän sen pitikin sitten mennä? No olen nauttinut ihan täysillä - minä kun elän ns. sata lasissa joka tapauksessa. Ehkä tuleva vanhuus hiljentää tahtia. Sitä odotellessa painan menemään hyvällä sykkeellä ja intohimon tahdittamalla vauhdilla.

      Poista
  5. Onpa koira tosiaan kasvanut. Ihanan vauhdikas ja kaunis neiti.
    Uuden opiskeleminen aikuisiällä voi olla tosi mukavaa. Riippuu täysin asenteesta. Puutarha-alalla tuskin taloudellisesti rikastuu, mutta henkisesti se on varmasti erittäin mieluisaa ja antoisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhdikas on juu, Between :) Ja kyllä uuden opiskelu on tosi mielekästä, kun siitä voi saada itselleen uuden ammatin. Ainakin kausiluontoisesti. Talvet voin tehdä sitten hoitotöitä ihmisten parissa. Ehkä tästä kehkeytyy vielä jotain uutta elämään.

      Poista
  6. Vauhrikas koira pitää nivelet liikkees. No sähän saat kyllä liikuntaa töiski ja puutarhas.
    Ihimeen myähälle syksyhyn tyät kestää. Ny taitaa olla mukavat läksyt :)

    VastaaPoista
  7. Meillä on pirun pitkä syksy, joten ulkotöiden kausi jatkuu pitkälle. Vielä pitäisi yhden uuden kaupunginosan puut istuttaa, ja kesäkukatkin pitää ajaa pois katujen varsilta. Työtä on ihan julmetusti jäljellä.

    VastaaPoista