sunnuntai 7. elokuuta 2016

Sadatusta sateista ja risuista ruusunkukkia

Melkein joka päivä sataa, viikon vesisateiden saldo on noin 30 milliä. Ruusut alkavat jo kärsiä jatkuvasta lojotuksesta. Herkät terälehdet ruskistuvat ja hyvin kerrotut alkavat mädäntyä. Uusia nuppuja tulee kuitenkin jatkuvasti, ja ahkerasti leikon jo kukkineita pois.

Uusia kukkailijoita aukoo nuppujaan:
'Bonica'
Ryhmäruusuista 'Bonica'a on viisi vaaleanpunaista unelmaa. Ne ovat kovasti täynnä nuppuja. Nää on semmoisia herkän ja hempeen kauniita. Lehdistö on tosi vihreää kehystäen kauniisti kukintoja.

Kukan saadessa ikää se vaalenee jonkin verran
'Bonica't, 'Lambert Closse't, 'Nina Weibull' ja 'Ingrid Bergman' tulivat paljasjuurisina. Tuntui ihan hassulle, että semmoiset raakut risut vedessä liottelun ja multaan istutuksen jälkeen versovat kuitenkin vehreiksi puskiksi! Ne tulevat kyllä myöhemmin kukkaan, kuin purkeissa valmiiksi istutetut.

Paljasjuuriset ehtivät olla jonkin aikaa purkeissa juurtumassa, mutta istuttaessa huomasi kyllä kuinka heikosti olivat juurtuneet. Multa tahtoi lojahtaa sormien läpi hajoittaen koko "paakun". Kylmästi ja epäuskoisesti tungin ne maahan, ja onnistuihan tuo kuitenkin!

'Nina Weibull' tai 'Ingrid Bergman'
Vierekkäin kasvavat ryhmäruusut NW ja IB. Meni nimilaput sekaisin, enkä tiedä vissisti kumpi on kumpi. Koitan erotella ne vielä toisistaan, jotta nimilappu olisi oikean sortin kohdalla. Isot ja mahtavat (sateen hakkaamat) kukat! Itselle oli hämmästys, miten paljasjuurinen risu voi ponnistaa kuitenkin ihan oikeaksi ruusuksi. Ruusullahan ei ole varsinaisesti varastojuurta, mutta jotenkin ne vain selvisivät kasvuun.

Lopuksi kanadalaisista 'Morden Centennial'in suuret kukat
'Morden Centennial'

Jännällä seuraan miten nämä ruusut jaksavat kukkia. Kanadalaiset ovat pitkään kukkivia, samoin ryhmäruusut. Hoitona on kukkineiden kukkien poisto. Pensasruusuthan pöhäyttävät sen komean kukintonsa, sitten vuoro siirtyy muille. Nämä koemaan ruusut jaksavat vääntää uusia nuppuja.


Sen olen huomannut, että jotkin näistä tekevät pitkään kestäviä kukkaryppäitä ja kun ne on tehtävänsä suorittaneet niin vetävät sitten hetken henkeä. Sitten tulee taas uusia nuppuja. Koitan tässä opetella heidän tavoilleen ja luonnolleen. Minulla on tässä suuri ruususeikkailu meneillään :D

Pian alkaa olla aika hankkia typetöntä syyslannosta ja valmistella kasveja tuleentumiseen.

Toivotaan vähän kuivempia kelejä, puusavottakin odottaa taas pinon kuivamista sateiden jälkeen. Sadonkorjuukin alkaa olla ajankohtaista. Elokuu on nimensä väärti.

2 kommenttia:

  1. Espanjassa minäkin sain leikellä apen ruusupenkkejä ja ihmettelin non-stop -kukintaa, taitavat kukkia siellä ihan keväästä pitkälle loppuvuoteen, miten nyt sateet sitten tulevatkin. Talven kuukausina vetävät vähän henkeä ennen uutta kukintakautta.

    Täällä herättiin sumuiseen aamuun ja nyt on mahdottoman lämmin ja aurinkoinen päivä, elokuu on kyllä ihana, silloin kun ei sada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espaja on sangen suotuisalla kasvuvyöhykkeellä, monenlaisia ihmeitä siellä varmaan sai nähdä! Tunnistusongelmia varmaan pukkasi. Täällä jatkuu sinnikäs puusavotta...

      Poista