Haasteellista, mutta ei yhtään vaikeaa

Between Rikkaruohoelämää blogista heitti hassun ja ihan ekan saamani haasteen. Kiitän ja lyhyesti vastaan osaltani.

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
 No tässähän tämä on. Logo lienee tuo kuva, jonka kopsasin haasteesta kopin ottaessani.

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen. 
Kaikki alkoi kanadanruusujen kestävyyskokeeseen osallistumisesta. Klorofylli.com keskustelupalstalla olen ihan alusta ollut mukana, ja sieltä tämän koeruusujutun bongasinkin. Minua hmmm... kannustettiin kirjoittamaan kanadanruusujen koeprojektista blogia. Tartuin siihenkin haasteeseen viime huhtikuun lopulla. Blogger on helppo alusta, mutta nettinörtti en ole. Kuvaamista taas olen harrastanut vuosia, joten visuaalisesti ruusuisia blogipostauksia on helppo tehdä.

Kirjoittaminen on minulle hyvin sujuvaa ja joutuisaa puuhaa. Melkoisena räpättäjänä pitää välillä miettiä, miten rajaa asioita. Blogihan lähti dokumentaationa ruusuprojektissa. Välillä rönsyää jutut, mutta kyllä täällä sitä alkuperäistä asiaakin löytyy. Jos ei yhtään rönsyäisi, niin kuukaudet maan jäätymisestä uuteen kasvukauteen olisi tosi hiljaista. Tai saapas nähdä, jos juttusuoni asettuukin ruusujen myötä talvilepoon? Toisaalta kesällä on kiire ja paljon puuhaa - ja paljon kirjoitettavaa sekä kuvattavaa. Talvella on aikaa, kun ei ole pihapuuhia. Vaan ei ole mistä kirjoittaa. Suomalaiset introverttteinä kaivautuvat kotipoteroihinsa talven ajaksi.

Luise Bugnet

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
Nyt naurattaa! Minähän se olen aloitteleva bloggaaja! Hyvät kuvat ja kivat, napakat tekstit. Siinä se on. Jokin jyvä pitää olla, jonka ympärille tarinan kietoo. Blogi alustana tarjoaa myös kivan vuorovaikutuksen kommentteineen. Samalla löytää uusia, mielenkiintoisia blogeja kun seuraa kommentin heittäneitä heidän kotipesilleen.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi. 
Between Rikkaruohoelämää blogista

Gentiana hexaphylla alkaa kukkia

 5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.

Liian vaikeaa, enhän minä tunne paljon ketään bloggaajia! Kesällä ei kerkee kulkemaan blogistaniaa läpi. Ratkaisen asian tarjoamalla avointa tilaisuutta tarttua haasteeseen, kuka asian omakseen tunteekaan. Ole hyvä ja ota koppi! Haaste on nyt loppuun toimitettu.

Jatketaan muulla aiheella, kuten erilaisista tavoista harrastaa puuvartisia kasveja:

Puuvartisten harrastajan työmaa :D

Minä niin tykkään puuvartisista kasveista! Lähipäivinä tässä muodossaan, eli vuoden puusavotta on käsillä. Vanhan mökkimme lämmitysjärjestelmä tarvitsee rutkasti kuivaa polttopuuta. Leivinuuni, puuhella ja takka pitävät torppaa lämpimänä.

Leivinuunista on paljon iloa!

Polttopuut on hyvästi käteltyjä. Toissapäivänä viihdytin itseäni liiterissä latoen vanhat, kuivat puut eteen ensin otettaviksi. Niitä ei ollutkaan kuin jokunen kuutio.  Nyt ollaan pari päivää nujakoitu uusia puita liiterin peräosaan.

Lainattu klapikone on tosi kätevä! Yhdestä päästä syötetään rankaa, yksi käsipari hallinnoi katkaisua ja halkomista. Lopulta kuljetin vie klapit suoraa liiteriin, jossa yksi saa latoa pinoja. Kuutioita tulee nopeasti! Tässä kun pari päivää vielä ottelee, niin puita piisannee kolmeksi talveksi ainakin. Aika isot rankakasat on vielä silppuamatta. Liiteristä vain loppuu tila tuota pikaa. Pitää keksiä uusia ratkaisuja.

Kattoa myöten!

Sateen suomin tauoin käyn blogissa, mutta muuten olen kyllä ihan pihalla. Tai liiterissä.

Lempeää elokuuta, pehmeitä iltoja Sinulle! Nyt voi jo kaivaa kynttilät esiin ja laitella lyhtyihin lämmin liekki!