Tärkeintä tässä oli nyt se, että olipa yksi päivä ettei satanut kaatamalla! Aloitin heti herättyä kaffien jälkeen kitkemisen. Sitä piisasi, sillä vesiheinä nimensä (öh.. pihatähtimö) mukaan nauttii kosteista keleistä. Kitkin ja harasin tuntikausia. Selvää jälkeä syntyi mukavasti. Istuttelin loput paikkotaimet talventappamien tilalle. Edelleen jäi runsaasti tyhjää tilaa. Talvi oli murhaava.
Martagon 'Gaybird'. Hmmm... mitähän nimeäjä on ajatellut tai tarkoittanut?
Onneksi varjoliljat selvisivät talvesta! Niitäkin tuli kerättyä ja tilailtua ulkomaita myöten. Moni varmaan tunnistaa "keräile ne kaikki" hullutuksen puutarhanhoidossakin? Mulla on ollut pionikuumetta, hostamaniaa, kärhökutkaa ja monta muutakin asiaan kuuluvaa vaivaa. Lääkityksen, eli kymmenien hankintojen jälkeen olen todennut että kaikkia ei vain saa kerättyä. Ainakaan näillä varoilla.
Ruusumaa tuottaa iloa. Sitä on tosi mukava päivittäin seurata - pullistuvia nuppuja, aukeavia kukkia ja niiden värien sekä muotojen muuttumista. Hehkuvimmat punaiset paljastavat jo väriä, mutta yksikään ei ole auki. Jännitän!
John Davis täysin auki. Tätä ei voi sanoa miehekkääksi nimestä huolimatta.
Kaunis toki! Kuin morsian...
Asettelin loput uudet ruusutuet paikoilleen kaikkein rotevimmin kasvaville. Eihän ruusut yllä vielä kehikkoonsa, mutta alle tukikorkeuden ne kantavatkin itsensä oikein hyvin. Toivossa eletään, että ne tuosta kasvavat.
Olen kuin Liisa Ihmemaassa näiden ruusujen kanssa. Joka päivä löydän ja opin uutta. Nyt pähkäilen lisälannoituksen tarpeen kanssa. Pitäisikö vaiko eikö? Muiden puuvartisten kanssa olen pitänyt kaksi vuotta ilman mitään lannoitusta, että talvenkestävyys ei kärsi. En halua piiskata ruusujani huikeaan kukintaan ekana vuonna, kun sen pitäisi olla hyvän juurtumisen vuosi. Vanha kokemus puuvartisista lajeista kertoo, että kolmantena kasvukautena alkaa hyvä kasvu. Siihen asti ne juurtuu. Siispä turvaan ensi kuussa vain syyslannoitukseen. Pikaista iloa ja kukoistusta voi seurata tuho. Hyvät juuret ovat kasville se tärkein, kun nyt on runsaasti panostettu kasvualustaan ja muihin hyvinvointitekijöihin. Kuten hyvään kastelujärjestelmään * sarkastista naurua *
Kunhan kasvit ovat juurtuneet ja (toivottavasti) onnistuneesti talvehtineet, niin ropsauttelen seuraavalla kasvukaudella sitten lisälannoitusta. Yksikään taimi ei näytä näivettyneeltä tai vaalealehtiselle. Ei ole myöskään mustalaikkutautia näkynyt. Toivottavasti en pääse tutustumaan tuohon vaivaan ollenkaan!
Yllättynyt olen myös siitä, että mitään tuholaisia ei ole näkynyt. Edes kirvoja muutamaan yksittäispanosta lukuun ottamatta. Keväinen tuulentuoma kirvapilvi ohitti Raahen, mutta olen kuullut ikäviä kauhutarinoita miljardien kirvojen laskeumista.
Kaunis on myös Morden Centennial
Seuraavaksi alan opetella ruusujen leikkaamista. Nyt selviää kukkineiden kukintojen poistolla, mutta keväällä pitää osata oikeaoppinen leikkaaminen. Kanadanruusujen kestävyyskokeen kotisivuilla on hyvät ja helposti ymmärrettävät ohjeet. Pohjalaisetkin tajuavat :D
Minä aion tänään hyödyntää pilvisen päivän (sori, tää nyt vaan on tämmöistä) ja leikkoa apen ruusuistutukset. Niitä on täällä kolmessa eri paikassa ja kasvavat kuin heikkopäiset. Kaikki näyttäisivät olevan samaa punaista lajiketta, toki köynnösruusut ovat jotain muuta, punaisia varmaan nekin.
VastaaPoistaMutta leikoin ne viime kesänäkin ja näyttävät rehottavan joten uskallan napsia ainakin kaikki jo kukkineet katkipoikki. Törkkään vielä lannoitepuikot sinne sekaan ja toivon parasta. Sen vaativampiin toimenpiteisiin en tohdi ryhtyä.
Esteri on pahana, varsinainen bitch... :(
On se ihanaa, että Hispanjassa sentään aurinko paistaa eikä kukaan huku vesimassoihin. Tänään täälläkin kuiva päivä, jo peräti toinen peräkanaa. Huomisesta eteenpäin lupasivat sitten sadetta joiksikin päiviksi.
PoistaJoskus ihmettelin miksi ihmiset lähtevät etelään kesällä. Nyt en kyllä ihmettele yhtään! Tosi järkevä ratkaisu.
Mukava kuulla, että ruusuhulluus on tarttunut!! Joka aamuiset ja iltamyöhäisetkin kiertämiset kuuluu ruusujen ympärille! Mutta viisaasti kohtelet niitä. Itse olen lisännyt ruusumäärää viiden vuoden aikana jokseenkin hitaasti (noin 10-15 uudella ruusulla), joten seurattavaa on ollut. Jotenkin niitä on ilmestynyt nyt jo yli 80 eri lajia (mistähän kummasta?), mutta ne kasvavat eri jaksoissa. Uskoisin, että ensimmäiset hankkimani ovat nyt 'aikuisia'. Suunnittelen tässä vierailua luoksesi ensi viikolle, mutta soittelen ja kyselen, miten passaa tulla.
VastaaPoistaTämmöisiä tartuntoja ottaa ilolla vastaan. Lääkityskin tulee ihan luomuna. Ja tervetuloa käymään, olemme kotosalla!
PoistaUpeita kukkia sulla.
VastaaPoistaOsallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Kiitoksia käymästä, kävin vastavierailulla blogissasi. Mukavaa luettavaa, pitää perehtyä vanhempiin postauksiinkin ajan kanssa.
PoistaArvontoihin en periaatteessa osallistu, koska ikinä en voita mitään. Joillakin on sellainen karma tai jotain. Siksi en edes lottoa :D
Tämän harrastuksen myötä maniat ja kutkat on tulleet kyllä tutuiksi! Siksipä ihmettelinkin, että mikä mua vaivaa kun pystyin välttämään Siipon Puutarhan alennusmyynnin?? Ei kai kuitenkaan mitään vakavaa kun huomenissa ajattelin käydä tarkistamassa olisko Kärkkäisen ja Prisman puutarhapuolella jotain hyviä tärppejä:) Olipa hyvä että poikkesin tänne lukemaan sun juttuja sillä ruusut ovat mullekin uus tuttavuus enkä ollut tajunnut että niitä pitää leikatakin. Tai siis varmaan niin että keväällä kuolleet pois ja sitä rataa. Menenkin heti lukemaan vinkkaamasi ohjeet! Kiitos!
VastaaPoistaKiitos Satu vierailusta! Sulta löytyvän 'William Baffin'in leikkuukseen on ohjeet. Kesän mittaan leikataan kukkineet kukat ja niiden alla olevat vajaat lehdet pois. Sitten odotellaan uusia nuppuja.
PoistaJos et löytänyt ohjeita, niin voin liittää sähköpostilla ne sulle.