lauantai 2. helmikuuta 2019

Kevättalven parhaat

Se on täällä. Kevättalven aurinkoiset postikorttimaisemat meinaan. Tämä puoli talvesta onkin se nautinnollisin tämmöisen paljon ulkona kulkevan näkövinkkelistä. Pakkasta on mukavat -15 astetta, eikä tuuli ollut puistanut puiden lumikuormaa. On meinaa kauniit maisemat!

Lunta, pakkasta ja aurinkoa. Vanhanaikainen talvi.

Olen hekotellut lehtien varoituksia välttää kulkemista metäsässä ja hautuumailla tykkylumien aiheuttaman vaaran vuoksi. Ensinäkin tykkyä kertyy keskimäärin vasta Lapin korkeuksilla. Se voi painaa parikin tuhatta kiloa/puu, mutta tykky onkin lunta paljon tiiviimpää tavaraa. Täällä etelämpänä lumi kyllä kertyy puiden oksille, mutta on hötyisempää. Tuuli ravistaa puita tehokkaasti lumesta puhtaaksi, ja suojakelit tiputtaisivat myös - jos niitä olisi.

Merenrannan avaruutta. Koira leikki strutsia kätkien päänsä hankeen.

Reittivalinta lenkkipoluksi kuljetti meren autiuden äärelle, koska sieltä näkee auringon laskun parhaalla mahdollisella tavalla. Pakkasessa hyytyvällä kännykällä otin kuvia, eli kehnojahan ne ovat. Mutta mennään niillä.

Rantavitikosta kuvattua. Maisema oli pastellin sävyjä, aurinko kultaa.
Melko tasainen pakkasjakso alkoi tammikuun alkupuolelta, eli kuukauden verran on ihan talvelta tuntunut. Välillä on tupsauttanut lunta - meillä vähemmän kuin etelässä kuuluu olevan. Pääkaupunkiseutua tuntuu talvi aina yllättävän ainakin uutisotsikoita lukien.

Lisää kuvateksti

Liukkaus yllättää autoilijat ja lumi liikennelaitokset sekä kunnossapidon. Tämmöisiä yllätyksiä ei tule täällä pohjoisempana, kun joka vuosi tulee tarvis talvirenkaille ja lumikolille. Talvi on ihan vakiokamaa pohjoisessa. Onneksi. Tietyllä tapaa pidän talvesta, vaikka ehdottomasti olenkin kevätihminen. Talvi saa olla kylmä ja luminen - mutta aina se kuitenkin on ihan liian pitkä.

Vapaus!
Olen kovasti kiitollinen moottorikelkkailijoille, joiden ajojälkiä on jalkamiehen helppoa kulkea. Kevättalvessa ihan parasta on vaeltaa meren jäillä koiran kanssa. Suksista olen vieraantunut kokonaan jo aikaa sitten.  Jossain vaiheessa lumikenkäilin, mutta nyt on taas edetty ihan kävellen. Edes potkukelkkaa en ole vielä käynnistänyt tänä talvena.

Luminen aavikko. Nuo kohoumat ovat kiviä.
Iloa ja valoa talvisiin päiviin! Näitä on tarjolla jatkossakin vielä joksikin aikaa. Kevät on kuitenkin voimistuva haave. Ajatus alkaa kääntyä vihreisiin asioihin.

40 kommenttia:

  1. Talvi on mielestäni ollut upea. Ei sahaavia loskakelejä, mitä nyt lunta on saanut kolata ahkerasti. Kauniilta näyttää siellä teilläkin. Merenjäällä onkin varmasti nyt kiva lenkkeillä koiran kanssa, kun aurinko alkaa paistamaan päivä päivältä hieman korkeammalta.
    Mukavaa helmikuun jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se alkutalven puolisko on minusta raskas läpielettävä kaikessa pimeydessään. Kevättalven aurinko puolestaan tekee ihmeitä, jolloin askelkin kevenee kummasti. Valon määrä vaikuttaa minun aktiivisuustasoon ihan merkittävästi.

      Meren jääkannella vaeltelu on avara kokemus - taivas on korkealla ja laidat leveällä :) Siellä tuntee jonkinlaista vapautta.

      Poista
  2. Stunnung winter photos.
    Beautiful blog.
    Have a nice weekend
    Greetings
    Maria
    Divagar Sobre Tudo um Pouco

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you, Maria! Wellcome as a reader - I hope Google translator (rihght sidebar) helps you understand my texts. Photos are allways undestandable. Yes - we have a real winter and lots of snow here!

      Poista
  3. Onkin ollut tosi upea talvi, kuten kuvistasi välittyy. Aavikkokuva on sykähdyttävän kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättalven auringossa näkeekin taas eteensä. Meri on sykähdyttävä jokaisena vuodenaikana. Rakastan sitä kovin - tosin mieluiten rannalta :D

      Poista
  4. Kaunis on talvi nyt, pakkasta ja lunta riittää. Tuo lumiaavikko on uskomattoman kiehtova.
    Ajeltiin tässä pojan kannssa ja katseltiin metsää, puissa on todella paljon lunta. Totesin pojalle tulisi nyt jonkinverran tuulinen keli ennenkuin suojaa ja lumesta tulee märkää ja painavaa. Siihen poika, tai suveaisi sitten kunnolla, että pudottaa lumet pois. Nollakeli on pahin, silloin lumi tarttuu oksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään nousi tuuli, joten aamulenkki koiran kanssa sujui lumiaan karistavien puiden alta - melkein kuin lumisateessa olisi tarponut. Illaksi on luvassa pyryä, joten päivän askareisiin kuuluu lumien pudotttaminen kasvihuoneen ja muiden matalien lappeiden päältä.

      Poista
  5. Niinhän se runoilijakin sanoi, että vapaa on vain umpihanki.
    Sitä on nyt tullut etelämmäksikin, ihan kivasti :)
    Hienoja kuvia! Heleätä helmikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellaakoskea - muistaakseni? Umpihanki on kyllä raskas taivaltaa, mutta sitä vapauden tunnetta kokee kyllä lumilakeuden äärellä jäillä. Onneksi nuo moottorikelkkailijat avittavat pientä kulkijaa tasoittamalla tietä :) Koira ei karta umpihankeakaan - mutta se onkin nuori ja hullu.

      Poista
    2. Lauri Viitaa. Laitoin tuon runonpätkän juuri omaan postaukseeni.

      Poista
    3. Kiitos korjauksesta - umpihanki on edelleen päivän sana. Ja vapaus :)

      Poista
  6. Kauniita maisemia ja kauniita kuvia. Blogissani on sinulle haaste, käyhän kurkkaamassa. Hyvää alkanutta helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaamoksen väistyessä maisemakin taas näkyy! Olipa mukava haaste, otan sen ilolla vastaan :D

      Poista
  7. Upeita talvikuvia! Tuo viimeinen on todella kaunis. Se on muuten ihan totta, että etelässä talvi aina jotenkin kummassa yllättää. Minäkin heitin sinulle haasteen, taisit vain saada saman nyt tuplana :) Hyvää helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosi mukavaa, kun olitte minua Annelin kanssa ajatelleet haastetta postatessa. Kiitoksia! On niin mukavaa puhallella pölyt kevätkuvien kansioista ja sukeltaa keväisiin fiiliksiin. Se on terapeuttista, kun oikeasti keskitalvessa saa suunnata ajatusenergian kevääseen. Sitähän me kaikki kaipaamme.

      Poista
  8. Upeita kuvia ja maisemia. Vaikka tässä etelässä asunkin, niin en myöskään ymmärrä lehtien otsikoita tykkylumen vaarallisuudesta metsässä ja "valkoisesta kostajasta" ja ties mistä. Kyseessä on kuitenkin ihan tavalliset lumisateet ja normitalvi, joka ei merkittävästi näy arjessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viimeisimmät vuodet on nämä säälööpit menneet aina vain hassummiksi. Suorastaan vitsikkäiksi (seksihelteet jne.) Kenties toimittajat ovat kehä III sisäpuolella syntyneitä ja kasvaneita, eikä paljoa muualla Suomessa käyneitä.

      Poista
  9. Aurinkooset talavipäivät on kyllä komeeta. Aurinko onki jo kiivenny huamattavasti korkiemmalle reitille. Aamulla navetasta tulles kävin purottelemas runkohavujen lumihatut ja het ku pääsin sisälle, SE alakoo - vaakasuara lumipyry :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoinen kevättalven päivä on jotain, josta oikeasti voi nauttia. Nyt se kääntyy täällä kovasti tuulevaksi ja eiköhän pian lennä lunta urakalla taivaalta. Sainkin just edellisen myterin annin kolattua. Menee käsipeliksi lumityöt, kun Ursus otti ja kuoli. Lumitöistä tuli jälleen kuntoilulaji.

      Poista
  10. Hienot kuvat! Mitkä akvarellivärit!
    Täällä etelässä lunta on tullut todella paljon ja sitä on saanut kolata harva se päivä. Silti otan paljon mieluummin tällaisen lumisen ja pikkupakkasten maustaman talven, kuin harmaaloskaisen nollasään. Olen kevät ja kesäihminen, mutta nyt on vain niin kaunista, ettei voi olla nauttimatta. Meillä on joka vuosi jonkinlainen talvi, eikä se marisemalla mihinkään muutu. Paras ottaa ilo irti ja mennä eteenpäin.

    Median sääuutisointi on naurattanut koko talven. Jatkuvasti on luvassa ennen näkemätöntä myräkkää ja arktisia henkäyksiä. Kyllä näillä leveysasteilla talveen on kuulunut ja tulee kuulumaankin lumi ja pakkanen. Mutta jostainhan ne otsikot on revittävä - ilmeisesti. Aina se talvi näyttää yllättävän autoilijat. Missä ihmeen koomassa lienevät aikaansa viettävän, kun eivät allakkaan ja ulos ikkunasta osaa katsoa.

    Kuten sanoit, talvi jatkuu vielä jonkin aikaa. Hyvässä matkassa kohti kevättä ollaan ja vihreys valtaa mieltä. Mukavia helmikuun päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammi-helmikuu on pastellivärejä. Väriskaala vaihtuu vuoden mittaan kivasti.

      Oikeasta talvesta pidän minäkin. Tämä on toinen vanhanaikainen talvi, mutta sitä ennen oli pari epätalvea. Ne olivatkin kasveille pahasta. Eikä itseäkään ilahduttanut jäiset kaljamakelit pimeydessä. Lumi kun tuo mukanaan valon.

      Helmikuu on vieläpä lyhyt kuukaisi, joten tästä selvitään ihan hetkessä :) Jokainen askel on kohti kevättä!

      Poista
  11. Aivan ihania kuvia. Niin hyvää talven tunnelmaa täynnä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvikuvat on jäätävän karuja - mutta ne vähätkin värit kyllä sykähdyttävät pimeään tottunutta sielua. Ja ulkoilu puhtailla hangilla on tosi nautinnollista, kun on oikein pukeutunut.

      Poista
  12. Nyt on ollut kyllä todella hienoja pakkas talvipäiviä. Minäkin koirien kanssa käynyt metsässä kävelemässä kameran kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirkkaita talvipäiviä oli mukavasti, mutta tänään on puskettu pirunmoisessa pyryssä. Lunta tuprutti reippaasti lisää. Lumikola alkaa tulla taas tutuksi voimailuvälineeksi.

      Poista
  13. Jeppis, vanha kunnon pakkastalvi on saatu. Tokihan parempi tämä on kuin jatkuva hissaaminen plussan ja miinusten välillä. Meillä ei ole suvennut kertaakaan ja lumipeite kaikessa mahtavuudessaan on upottava. Koirapojat humpsahtavat hankeen umpisukkeluksiin jos sinne hyppäävät leikkiensä riemuissa.

    Kauniita kuvia, kiitos niistä.

    Tuliko teille lumipyry? Ainakin tämän päivän säätiedotusten mukaan sille kantille olisi lisää lunta tyrkyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvästi pyrytti koko vuorokauden. Semmoiset 15-20 senttiä tuli lisää. Ennusteen mukaan tulossa on uusia tuiskuja. Eihän tässä ehdi kolata entisiä pihasta pois! Umpihankeen ei enää kehtaa lähteä tarpomaan, joten lenkkipolut ovat siirtyneet "sinnemissämuutkinkulkevat". Loppui tämä omien polkujen tallaaminen :D Eipä Riekokaan enää ihan syvään umpihankeen lähde juoksemaan. Uimiselta se kyllä enempi näyttääkin.

      Poista
  14. Kyllä maisemat on nyt olleet talvea parhaimmillaan! Vaikka lunta tuli puolimetriä ainakin viikonloppuna, ja lumitöitä on piisannut, niin mieluummin otan tämän talven kuin sen 2016 vuoden, jolloin lunta oli tuskin nimeksi ja puutarha kärsi hirmu paljon talvivaurioita.
    Osanotto lemmikkikaverin menetyksestä, kyllä se tuntuu haikealta. Niistä kuitenkin tulee osa perhettä, kun mukana tassuttelevat. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ehtis kolata aina kaiken entisen alta pois ennen uutta pyryä. Olen nyt jäljessä urakasta, mutta kyllähän lumi tallautuu kulkupaikoilta. Ja auto on neliveto korkealla maavaralla. Ei niin suurta huolta, vaikka kolattavaa kertyisikin.

      Vielä jäi viisi kissaa, vaikka kello selvästi tikitää talon vanhimmalle katille. Se on hento kuin henkäys. Noita tuoreempia katteja kantaessa toteaa talviläskien kertymisen. Edesmenneen Vekaran emä Welho on kuin kissanpentu kooltaan. Tosi pienikokoinenhan se on ollut aina - kuin penikka. Nukkumaan se tulee aina kanssani samalle tyynylle. Pitää nauttia jokaisesta päivästä, jonka nämä karvaystävätkin kerallamme viettävät.

      Poista
  15. Juu kyllä täällä pääkaupungin kupeessa on lunta ihan riittävästi ja nyt käsikipeenä olen välttynyt lumitöistä. Täällä kotona rivarilla ei sitä niinpaljon ole, mutta viikoittainen mökillä käynti teettää jonkinverran sitten enemmän . Pienempiä istutettuja havuja ei näy ollenkaan lumen alta. Olisi pitänyt nekin tueta syksyllä jos olisi arvannut tämän lumimäärän. Latvukset on taipunut varmasti pahasti . No sitten sen näkee kun tulevat esille. Eikun kevättä kohti .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kiersin vähän ravistelemassa suurimpia pilarikatajia. Hyvin tuuli putsasi ison osan havuja ennen tätä pyryä. Töissä tarvoin syvässä hangessa putsaten viime kesänä istuttamiani havuja. Lämmin tuli!

      Kevään tulon aistii pitenevissä päivissä - aurinkokin nousee yhä korkeammalle! Sieltä se tulee... kevät!

      Poista
  16. Upeita kuvia! Aurinkoiset pakkaspäivät ovat tosi kauniita ja houkuttelevat ulos. Oikein hyvää helmikuun alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevättalven aurinkopäivät on niitä talven hyväntuulen ja ilon hetkiä. Hetken päästä alkaa ottaa päästä aina lisänä satava lumi - kun oikein toivoo sen alkavan sulaa! Mutta juuri nyt se ei tympäse. Maailma on niin kaunis lumihunnussaan.

      Poista
  17. Hienot kuvat. Aurinkoisia pakkaspäiviä ei vähhäänaikaan tiällä oo näkyny. Meillä tuota lunta on suh normaalit miärät. Höttölunta on, noppiisti sullaa kevväällä. Toivottavasti valus muahan, eikä taivaalle haihtus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumen sulaminen tavalla tai toisella on yhtä juhlaa keväässä! Sitä odotellessa kolataan vielä paljon, luulisin.

      Poista
  18. Ihania pakkaspäivän kuvia. Maisemat ovat niin kauniita metsä puhtaan valkoinen.Hauska on lenkkeillä metsämaisemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsä parantaa siellä kulkevan sielun. Tosin lenkkeily on enempi voimaharjoittelun tapaista tarpomista. Lunta kun tulee nyt ihan urakalla. Mutta ihanaahan se on!

      Poista
  19. Onpa teilläkin melkoinen winterwonderland, lunta riittää! Rieko on kuin isäntä, upea ilmestys kohti lumikenttiä! Varoituksen sanat toisaalta kannattaa ottaa tosissaan noista tippuvista lumikököistä: työkaverin ystävä sai täällä meidän kulmilla kökön päähän ja aivotärähdyksen...saikkua tietenkin. Toisaalta, metsäläiseksi tunnustautuneena en jää kotiin odottamaan lumien katoamista, metsään pitää päästä - voihan tielläkin sattua vaikka mitä!

    Suuri suru ihanan karvakaverin poismenosta! Lämmin halaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on varmaan lunta vähempi, kun monessa eteläisemmässä kolkassa. Ihan kohtuudella ja normitalven lukemissa mennään. Talvella täällä ruukaa sataa lunta. Nyt lumet tulee ihan kasaantuneina. Tulossa olevat lumet on extraa entisiin verrattuina. Tyypillisesti täällä maaliskuussa sataa eniten lunta. Ja met elämme helmikuuta...

      Tänään vein Vekaran tuhkattavaksi. Näin kauan kesti, että pystyin siihen. Tuhkan saan ensi viikolla, ja kevään myötä viedään tuhka Vekaran omaan valtakuntaan, eli Kärppäniemen ikikuusikkoon. Siellä Vekara viihtyi eläessääkin - joten ihan oikea paikka sijoittaa tuhkansa. Haikeeta tämä on, mutta tähän ikään olen nähnyt syntymiä ja kuolemia.

      Vekaran lähtö oli tosi rauhallinen - kotona minun sylissä. Käsiini se muuten syntyikin silloin 13 vuotta sitten. Ajatus kuolemasta sai vahvistusta. Jokaiselle kuoleman porteilla olevalle se on matka, johon on valmistauduttu. Ja se on tavallaan tervetullut. Tätä on vaikea selittää.

      Poista