tiistai 28. marraskuuta 2017

Haasteena huhtikuu

Aika moni meistä varmaan haluaisi skipta tavalla tai toisella jotakin talvikuukausia välistä pois. Minun listalla on marraskuu, josta päästäänkin tuota pikaa erilleen. Se on taas kohta lusittu loppuun. Joulukuussa on oma fiiliksensä, puuhansa ynnä paljon juhlavia pyhiä.

Joulu ja vuosi loppuvat valoin, värein ja pamauksin.


Tammikuu voi olla tuskallisen pitkä ja joskus muinoin pirullisten pakkasten kurittama. Helmikuusta pääsee vähällä, kun se on lyhyempi muita. Päiväkin jo mukavasti pitenee, ja ensimmäiset puutarha-ajatuksetkin alkavat hyrrätä mielessä.

Helmikuussa lisääntyvä valo virittää taas tulevan kasvukauden unelmille siivet.

Maaliskuussa ollaan kevään kynnyksellä. Etelässä se on kevätkuukausi, mutta täällä pohjoisessa se saattaa olla talven lumisateisin kuu. Just kun kevättä odotat, niin talvea tunkee taivaalta niin pirkuleesti. Haikeana katselet netistä blogikavereiden lumikellojen ja krookusten kuvia. Aidon kateellisena.

Sulamisen ja jäätymisen taistelua. Alkukuusta voi olla talvi ja loppukuusta kevät.
Maaliskuu on aina arvoitus. Mutta täällä rannikolla taatusti aina kylmää.

Huhtikuu on kuitenkin kevätkuu ja tämä haaste lähteköön kiertämään tuoden kevätmieltä tuokioksi lukijoille ja kirjoittajille! Haaste on yksinkertainen:

1. Tee postaus, ja kerro mistä haasteen sait
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat sinun sieluasi voimakkaimmin. Etelärannikolla kevät on jo maaliskuussa ja pohjoisessa toukokuussa. Muokkaa haasteen kuukausi sinun kevääksesi. Huhtikuu on tässä vain keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään haastamalla kolme blogia.

Siis kas näin täällä - juurikin huhtikuussa!

Muuttolinnut tuovat kevään!
Lintulauta täyttyy uusista tulijoista maaliskuusta pitäen. Lajeja bongaillaan hartaasti ja merkitään ylös, milloin on nähty ensimmäiset paluumuuttajat. Linturuuan menekki on suurimmillaan, kun talvisten tirppojen lisäksi ruokinnalle tulee väsyneitä paluumuuttajia. On ne sissejä! Kevään kulusta riippuen pesintä alkaa nopeammin tai hitaammin. Ensin pitää valloittaa reviiri ja puoliso! Ilma on täynnä linnunlaulua 💕

Kulottamalla siistiä, ja samalla myyrät ynnä punkit saavat kuumaa kyytiä.

Aivan ehdoton kevään kohokohta on rätisevät liekit kuloheinässä! Tarvitaan vain tyyntä ilmaa ja kuivaa heinää. Siitä se kevät lähtee, kun kulotetuista paikoista heti pilkistää vihreät versot! Tuli siistii äkkiä, ja jäljelle jäänyt tuhka lannoittaa maan. Tulen kanssa tuuskatessa pieni jännitysmomentti pitää varovaisena. Tuli on hyvä renki, mutta perin kehno isäntä.



Tulva on seurausta lumien sulamisesta.

Yleensä huhtikuussa lumet sulavat vauhdilla, jolloin vettä on vähän joka paikassa. Kivaa on rakennella sulavesistä puroja. Siinä hommassa vanhakin nuortuu, ellei peräti taannu lapsen asteelle :)


Kevään ihanin piippa on kylmänkukan karvaiset nuput!
Kaikki karvaiset nousijat ovat niitä  suloisimpia.



Siivoan vasta keväällä perennamaat edellisvuotisista roippeista. Se siivoaminen on kivaa! Alta paljastuu puhdas multa, josta satunnaiset rikat on helppo kiskaista pois. Ja mitä sieltä nouseekaan!!! Maailman ihanimmat piipat, nuo odotetut elämän pilkistykset! Voi sitä aivojumppaa, että mitähän mulla tässä kasvoikaan - kuka on tuo urhea penkkipunnertaja?

Silmut on ihmeitä, jotka on pakattu pieneen ja kestävään kuoreen.
Niiden turpoaminen ja avautuminen on kevään järistyttäviä huippuhetkiä.

Silmut yleensä turpoaa ja varhaisimmat puhkeavat hiirenkorvalle jo huhtikuussa. Suurin osa silmuista puhkeaa vasta toukokuussa. Mutta ne varhaisimmat yritteliäät ovat ihmeitä kerrassaan. Minä kierrän joka päivä puutarhaa keväällä kuin löytöretkeilijä. Ja joka päivä löydän uusia ihmeitä, tapaan vanhoja tuttuja ja nautin keväästä!

Minä laitan tämän haasteen kiertämään aloittaen Pihakuiskaajan puutarhan Annelista, Nettimartan pihapiirin Nettimartasta ja Navettapiian Puuhamaan Navettapiiasta. Olkaa hyvä, tarttukaa ja kertokaa kevään kohokohtanne. Näitä postauksia lukiessa talven pimeys saa siivet, ja unelmat kantavat taas kevääseen asti!

Iloa ja valoa etc. vanhan tavan mukaan :)

18 kommenttia:

  1. Laitoitpa kivan haasteen liikkeelle. Nyt odottelen innokkaana, josko joku minut haastaisi mukaan. Mikäli niin ei käy, olen omavaltainen ja aloitan ketjun itse.
    Kyllä se huhtikuu täällä etelärannikollakin aika keikkuva yleensä on. Viime vuosina on vapun aikoihin hypätty suoraan talvisista oloista kesään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, between - ota koppi lennosta. Tämä haaste on tarkoitettu talven pimeyden kaatajaksi ja unelmien lennättäjäksi. Näitä on kivaa lukea kaikkien :)

      Poista
  2. Jos joku puhuu kulotuksesta, tulet sinä aina hyvin elävästi mieleeni. Onneksi tämä epäkelpo marraskuu alkaa olla viimeisillään ja adventtien tahdissa mennään kohti joulua, siitä sitten pakolliset talvikuukaudet kunnes ensimmäiset räystäspisarat ja hevosten kiihtyvä karvanlähtö tuovat aavistuksen keväästä.

    Tosin muistanpa tuskallisen hyvin viime kevään jolloin 3.6. täällä satoi vielä lunta.
    Edelliseen Sinivalkoista -haasteeseen vastaillessani selasin muutaman tuhat kuvaa ja totesin ihan faktaksi, ennen kesätkin olivat aurinkoisempia (ja lämpimämpiä) ja talvet lumisempia. Eikä tarvitse montaa vuotta pakittaa taakse päin.

    Leppoisaa viikkoa Majakarille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolme susisurkeaa kesää on takana. Ei kahta ilman kolmannetta, mutta neljäs menisi jo överiksi. Toivotaan siis parempaa kesää viimeinkin.

      Toki aikakausissa on selvästi jaksoja, että on kylmää/sateista/kuivaa/helteistä/aurinkoista jne. Ja koskaan ei ole tasan hyvä. Aina on liikaa tai liian vähän "jotain".

      Kuitenkin ihan itse haluaisin talvet talvina ja kesät aurinkoisina ja lämpiminä ainakin jaksoittain.

      Poista
  3. Alootippa kivan haasteen! Kiitos siitä :) Mullon ollu vauhtia ja vaarallisia tilantehia kuluvana kuuna, että siätääki jo loppua, että voi aloottaa joulujutut kaikes rauhas.
    Allekirijootan kaikki sun kevään merkit. Yritän kuitenki löytää eres omat kuvat :D Krookukset on ihania, vaikka veres lilluuvakki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa joulukuussa laantuis vähän rauhallisemmaksi sinullakin! Ja tuo murre on ihana: "veres lilluvat" saa kaksoimerkityksen muilla murrealueilla ;D

      Poista
  4. Kiitti haasteesta, Tita, tartun huhtikuun valoon.

    VastaaPoista
  5. Olisipa jo huhtikuu, tai edes helmikuu. Marraskuu on minulle vaikea, joulukuussa auttaa joulu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marraskuu on nimensä mukaan vaikea läpi kuljettava. Mutta pieni henkäys, niin se on tältä vuodelta suoritettu! Joulukuussa Joulun vietto aina siirtää ajatuksia ihan muihin sfääreihin, vaikka en ns. jouluihminen olekaan.

      Poista
  6. Kiitos haasteesta, mielelläni otan tämän vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen, että saan odottaa sinun kuviasi ja ajatuksiasi aiheesta!

      Poista
  7. Ihana postaus ja niin kauniit kuvat! Äkkiä tämä talvi aika menee ja hetkessä ollaankin taas kevässä. Minä pidän niin kovasti kaikista vuodenajoista, vaikka tällä hetkellä kyllä tämä talvi/joulu on minun suosikki:) Mukavaa marraskuun viimeistä päivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvessa on puolensa, mutta turhan pitkä se kyllä on :) Nytpä on kivaa hätistä vähän Jouluisia juttuja, ja päättää vuotta mukavan rennosti.

      Poista
  8. Kevät on tosiaan monesti sitä, että kun sen talven luulee hellittäneen, se näyttää vielä voimaansa kuitenkin. Ihanat esimerkit keväästä olikin kuvissasi, tuokin pörröinen tuossa lopussa:) Ja tuo blogisi yläkuva on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun piipahdit Metsän tyttö täällä blogissa! Tarinat täällä on sangen sekalaisia, mutta tule toistekin.

      Talvi on aikaa unelmille ja suunnitelmille. Ja aina voi unelmissaan haaveilla lämpimästä ja aikaisesta keväästä. Totuus voi kyllä (jälleen kerran) lätkiä päin näköä :)

      Poista
  9. Kivat kuvat.
    Blogissani olisi haaste sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihanaa iloa - haaste otettu vastaan suurella mielihyvällä!

      Poista