sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kanadanruusujen koemaan talvehtimistiedot

Vihdoin ja viimein - nyt tarinaa siitä kuinka koemaa selvisi talvesta. Talvihan ei ollut pakkasminimiltään ollenkaan paha - suorastaan lempeä. Luntakin oli marraskuusta eteenpäin edes vähäinen kerros. Haasteena olikin sahaavien lämpötilojen tuottama tiukka jääkansi maan pinnassa. Haasteet viime talvessa oli erilaiset kuin tavallisesti.

Kevät taas oli ihan jäätävän pitkä ja kylmä. Pahin vuosikymmeniin. Mielestäni ruusujen versot olivat vihreät ja hyvät, kunnes kevään kylmät tuulet purivat viikkoja. Ehkä olisi pitänyt malttaa jättää suojaukset paikoilleen pitempään, mutta olin kaiketi malttamaton näkemään talvehtimisen onnistumista. Ja tavallisesti kevät tulee, mutta nyt se venyi kolmisen viikkoa yli normaalin.

Tapaamme jälleen, Quadra!

Koeruusumaita minulla oli kaksi penkkiä. Toinen niistä suojattiin kokeen antamin ehdoin tyvimullituksella, ohuella (noin kahden sentin) lehtikatteella ja kokeen ohjeista poiketen kevyellä havukattauksella. Ehdoin tahdoin en halunnut taimia tapattaa auringon kuivatukseen, joten lisäsin havut molempiin penkkeihin. Ne ovat täällä oikeasti tarpeen.

Viime kesänä sateista niin kärsinyt Morden Ruby olikin tosi vahva talvehtija.

Toinen penkki on koe kokeen sisällä. Siinä on lähes samat lajikkeet, mutta lisäsin useimmille rahkasammalta juuristoalueelle ja versojenkin peitoksi ainakin osittain. Kolme köynnösruusua sai myös pakkaspeitosta kääreen. Tämä penkki selvisi selvästi paremmin. Jotta laji olisi riittävän mystinen, niin jokin lajike selvisikin paremmin  tavallisesti suojatussa, mutta suurin osa pärjäsi paremmin extrasuojauksella.

Pakkaspeitolla suojattu Morden Centennial säilyi. Pidän siitä kovin!

Sitten itse lista. Siitä selviää lajike, montako kappaletta istutettu ja miten selvinnyt. Hävikit kuuluvat lajin luonteeseen, nopeasti laskien 12 ruusua on kuollut. Mutta nyt listana lyhyt talvehtimisinfo:

JP Connell 2/2 elossa, latvat paleltuivat
Lambert Closse 2/3 elossa, lähti juuresta
William Baffin 2/2 elossa, latvat paleltuivat
Morden Centennial 2/2 elossa. Paljon paremmin selvinnyt sai extrasuojauksen pakkaspeitosta.
Quadra 1/2 elossa. Selvinnyt suojattu rahkasammalella.
Morden Blush 1/1 elossa, latvat paleltuivat
Morden Belle 1/1 kuollut. Tämä harmittaa!
John Davis 1/2 elossa, lähti maan alta kasvuun
Hope for Humanity 1/1 kuollut (ei ollut oikea HfH, vaan jokin teehybridin kukin varustettu)
John Cabot 2/2 elossa, kärjet paleltuivat
Nicolas 2/2 elossa. Paremmin selvinnyt sai rahkasammalesta extrasuojaa
Prairie Joy 1/2 elossa
Emely Carr 2/2 elossa
Adelaide Hoodless 2/2 elossa
Morden Fireglow 2/2 elossa, taimet oli tosi pieniä ja heikkoja jo lähtöjään
Morden Ruby 2/2 elossa, versojen kärjet paleltuivat vain vähän. Yllätti vahvalla talvehtimisella.
Felix Leclerc 2/2 kuollut, taimet olivat pieniä
Henry Kelsey 2/2 elossa, latvat paleltuivat
Cuthbert Grant 1/2 elossa
Morden Snowbeauty 2/2 elossa
Campfire 1/1 elossa

Ranskanruusuista verrokkeja samassa maassa:
Belle de Crecy 1/1 elossa, latvat paleltuivat
President de Seze 1/1 elossa, latvat paleltuivat
Luise Bugnet 1/1 elossa, vähän paleltui
Dutchesse de Montebello 1/1 elossa
Alain Blanchardt 1/1 elossa

Aspirin 2/2 kuollut, vähän elämää on toisessa, mutta tuskin selviää.
Baronesse 1/2 kuollut. Selvinneellä oli rahkasammaleesta kate
Bonica 3/5 elossa. Selvinneillä oli rahkasammalkate
Nina Weibull 1/1 elossa
Ingrid Bergman 1/1 elossa
Rody 2/2 elossa
Ilo 1/1 elossa
Sointu 1/1 elossa



Aspirin oli kukintamaanikko, johon ihastuin valtavasti. Molemmat taimet
kuolivat, mutta uudessa ruusumaassa on kaksi uutta omajuurista yksilöä.

Pientä epätarkkuutta voi olla lopputuloksessa, sillä nimilappuja katosi talven aikana tai hautautui tyvimullituksen ansiosta. Kunhan kukkivat, niin tunnistetaan tarkemmin. Istutuskarttakin on. Hyvässä tallessa. En löytänyt sitä vielä tähän hätään.

Nina Weibull oli vahva talvehtija, joka kasvaa tukevin versoin nopeasti.

Iso osa kanukeista on jo nupulla ja kasvu on tervettä ja rotevaa. Talvehtimisessa oli eroja, mutta analysoin niitä myöhemmin. Uskoisin hyvään ruusuvuoteen, mikä tuottaakin rutkasti iloa!!!! Uuden ruusumaan myötä ilokin tuplaantuu, vaikka niin tekee talvehtimisen haasteetkin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa jokaiselle blogissa kulkijalle!

* Muokattu selviämislistaa tarkemman tutkimuksen jälkeen. Nicolaksesta ja Morden Centennialista on myös toiset kappaleet elossa.  Samoin löysin ranskanruusuista Alan Blanchartdtin elossa. *

14 kommenttia:

  1. Hienoa, kun noin moni talvehti! Kanadalaiset ruusut ovat kyllä kestäviä. Ja täällä etelässä niitä ei tarvitse edes suojata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein osannut odottaa kummoisia, mutta onneksi monet talvehtivat kuitenkin. Ne tyhjät kohdat harmittavat siellä ruusumaassa, joten pitänee tehdä täydennyshankintoja :)

      Poista
  2. Aika hyvä seleviytymisprosentti. Varmasti ruusut kukkiivat komiasti, nii moni muuki tänä kesänä o teheny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukinta näyttää lupaavalle, pajon on jo nuppuja. Kirvatkin tekivät hyökkäyksen, mutta minulla oli liipaisinsormi vireessä. Kuolivat katalat äkkiä.

      Poista
  3. Oho, just noi upeudet kuolivat. Meniköhän niiden selviytymisenergia kukintaan? Mulla on kolme kanadalaista mullassa, ilmeisesti kaikki kolme selvisivät. Ainakin kolmesta kohtaa puski kasvua pintaan kun viimeksi vilkaisin.

    Tänään tein istutussuunnitelmia tänne, kiva pläänätä välimeren ilmaston kasveilla. Vaikea on nyt päättää tyrkkäänkö muurinpeittomuratin suoraan maahan vai isoihin ruukkuihin ja mitä niihin ruukkuihin laitan, saisi kasvaa ylös ja eteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morden Belle on pakko uusia, pöljä ei usko kerrasta. Ehkä jotain muutakin tulee hankittua, sillä alun perinkin harvaan istutettu ruusumaa kaipaa täydennystä. Kärhöjäkin sinne sopisi, kun olisi tukia. Täytynee pläänätä.

      Laita ne muratit maahan. Sulla on eksoottiset eväät puutarhassa siellä Hispanjassa :)

      Poista
  4. Olet nähnyt valtavasti vaivaa! Minä olen kyllä niin laiska että... Mutta joku niksi minunkin on keksittävä. Kokeen ohjeilla en saa tässä märkyydessä kanadalaisia selviämään, mutta palataan siihen kunhan "ehdin ajatella".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se vaivaa ole, vaan iloa ja uteliaisuutta. Täällä V-vyöhykkeellä on vain yritettävä vähän enemmän, mutta sen tekee toivorikkaana onnistumista yrittäen. Aina ei jokainen arpa voita, mutta joskus sentään jotain :)

      Märkyyteen aseena voisi olla salaojitus ja kohopenkit.

      Poista
  5. Tässäkin tuli oikea tietopläjäys! Onneksi ei kovin moni menehtyny kuitenkaan. Louisessa on aina pikkusen paleltumia, ainakin mulla, mutta siis vaan vähän.
    Prairie Joy:ta sureksin, meni edellisen talven jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luise Bugnet aloitti meillä tänään kukinnan - taas ensimmäisenä, kuten viime vuonnakin. Jotain paikkotaimia on pakko hankkia minunkin. Blomqvistin taimisto on onneksi sangen lähellä. Voi tulla pieni matkailukärpänen Kokkolan eteläpuolelle tässä.

      Poista
  6. Kyllä sinulla on paljon tietoa ja osaamista. Minulle nämä ruusut on senverran vieraita, että en ymmärrä niiden nimien perusteella mitään. Mutta silmät on minullakin ja ihania ovat ja kauniita katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietoa saa kun etsii ja osaaminen tulee kokemuksesta. Molempia haeskelen itsekin edelleen. Ruusuihin hurahtaminen on ollut oikein kivaa ja antoisaa :)

      Poista
  7. Hyvinhän sinun ruususi ovat kestäneet, pahasta keväästä huolimatta. Sitkistyvät tuleviin aikoihin. Samaa huomasin, kevätahava ja yöpakkaset ovat liikaa aremmille ruusuille, varsinkin John Cabot, joka oli niin tomerasti silmuilla. Paleltuivat. Mutta juuresta kasvoi. Monet pienet pimpinellaruusujenkin taimet ovat olleet koetuksella, vaikka kevättalvenkin saivat lumen alla nukkua. Liian suuri ero tulla sieltä esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät oli hankala, sitä ei voi kieltää. Mutta lajin henki on riskejä täynnä. Iloitaan menestyksistä murehtimatta menetyksiä.

      Poista