lauantai 22. heinäkuuta 2017

Viikonlopun vipinöitä ja kuvakooste ajankohtaisuuksista

Viikonloput on sitä aikaa, että ehtii ja jaksaa omaa puutarhaa hoitaa.  Samalla pitää tietenkin hoitaa perhettä ja kotiakin. Ja pentukoira ottaa varmasti oman hellittämättömän huomionsa, vaikka muu perhe sitä huoltaa työpäivieni ajan. Pennun kanssa on yhtä helppoa tehdä puutarhatöitä kuin 1,5-vuotiaan lapsen kanssa. Molemmista on kokemusta. Reseptikin on sama - väsytä lapsi ensin muilla puuhilla ja laita se päiväunille. Sitten voit askaroida rauhassa.

Hulivili hurrikaani - täysillä mukana kaikessa. Hard as a rock!
Tämä on juuri se vaihe kesässä, kun rikkaruohot  yrittävät massarynnäkköä joka suunnalla. Koitin päästä kärryille mukaan kitkemällä ihan järkyttävät määrät rikkoja. Lopulta vetäisin raivaussahan valjaat päälle ja nykäisin Jonseredin pärisemään. Siimasin sillä yhtä jos toistakin rytelikköä ja puuttumaan jäänyttä viimeistelyä. Olisi tuokin homma pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Tuohon raivaussahaan liittyy hauska tarina. Menneinä vuosina toivoin hartaasti ja ääneen syntymäpäivälahjaksi raivaussahaa Maestrolta. No en saanut. Onneksi Maestron syntymäpäivä on minun synttärin jälkeen, joten Maestro sai sitten sen raivurin lahjaksi. Tuttava istui illalla synttärikahveilla ja ihmetteli suurta pakettia pirtissä. Vastauksena uteluunsa vieras sai tietää, että siinä on rouvan raivaussaha. Korjasin nopeasti, että ei kun Maestron synttärilahja se vaan...  mutta hyvin on pärissyt siitä lähtien!

Kruunitikankontti 'Reginae' kukkii.
Kurkataanpa kosteikon kasvustoja - siellä on tikankontteja, joista 'Reginae' kukkii luotettavasti joka vuosi. Viime vuonna sain toisenkin - sen tavallisen Cypripedum calceoluksen, joka ei vielä kuki. Lisänä on erilaisia kämmeköitä, jotka kovin kiehtovat minua:

Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata)
Notkelmaisessa kosteikossa viihtyvät maarian- ja punakämmekät sekä niiden risteymät. Nämä ovat Suomen luonnon omia orkideoita. Kämmekät ovatkin rescue-kasveja. Niiden luontaisen kasvupaikan päälle tuli kultakaivoksen jätemaat. Niitä pelastettiin tänne jatkamaan eloaan, ja hyvin ovat viihtyneet vuodesta toiseen.

Jokaisen kukan kuviointi on yksilöllinen.
Kämmeköistä pioneihin - niidenkin aika alkaa täällä olla käsillä. Tappotalvi 2015/2016 lopetti noin 20 pionin maallisen taivalluksen puutarhassani. Meinasin lyödä kinttaat tiskiin niiden osalta, mutta viime syksynä teimme parin ystävän kanssa pienen puutarhaturneen päätyen Ahti Vallin pionipuutarhaan. Sieltä sitten lähti nippu juurakoita kuitenkin mukaan.

Amerikanpionin eli quad-hybridin siementaimi kukassa.
Ahti Valli on risteyttänyt amerikanpioneita hartaudella ja lajikkeita on siellä kehitteillä. Näiden kukat ovat ovat tosi suuria.  Katsotaan mitä näistä vuosien saatossa tuleekaan. Kiinanpionitkin alkavat kukkia:

Pioni 'Maestro' on saatu Vallilta myös. Nimensä vuoksi hyvin rakas, mutta
kukinnon syvää mustanpunaa kamera toistaa huonosti. Avautumassa oleva kukka.

Vanha uskollinen 'Kansas' selvisi pahasta talvesta ja jaksaa kukkia upeasti.
Kamera ei pysty toistamaan tämän punaisen sävyjä oikein.

Valkoisissa pioneissa on mielestäni jotain hienoa puhtautta.
Lajike on 'White Wings'

Uudet pioninjuurakot talvehtivat hyvin ja ovat mukavassa kasvussa. Kaikki eivät kuki tänän vuonna, mutta onpahan heillä kasvurauhaisa paikka kasvaa vielä muhkeiksi puskiksi. Paras pioniaika on vielä edessä, joten ehkä kuviakin tulee lisempää.

Kirjometsävaahtera eli Acer platanoides 'Drummondii'

Tästä puusta haluan kuuluttaa blogin kauttakin, koska tämä on kestävä ja upea erikoisuus. Jos tulee vastaan ja puutarhassasi on tilaa, niin osta ihmeessä. Tämä tuo valon puutarhaan missä tahansa. Drummondii ei ole metsävaahteran veroinen kasvuvoimassa, mutta sitä ei aina toivotakaan. Eli tämä jää pienemmäksi kuin peruslaji. Sain hankittua näitä Raahen kaupungin istutuksiinkin kaksi kappaletta. Uudistan yhden puiston kasvustoja, ja näistä tulee eräänlainen sisääntuloportti puistoon. Silloin astuu puistoon kuin valon portista. Puistosta astutaan puolestaan pois punaisten ja punalehtisten koristeomenien 'Kuningatar' kautta. Olin kovin iloinen, kun onnistuin saamaan nuo lajit hakittua!

Paikallislehtikin teki juttua kaupungin istutuksista. Toimitukseen oli oltu yhteydessä siitä, kuinka hyvin tänä vuonna on tehty vihertöitä ja kesäistutuksia. Se on suoraa kiitosta tekemästäni työstä ja olen ollut tosi otettu! Lisää suunnitelmia odottaa toteutusta, mutta kun kaksi käytettävissä olevaa käsiparia ehtii vain tietyn verran puuhia. Enemmän tarvittaisiin osaavaa henkilökuntaa.

Mitä ihmettä - hanhet nokka etelää kohti???
Päivän ihmetys oli noin 40:n hanhen ylilento kohti etelää. Näin aikaisin? Kuvassa on vain osa parvea. Vanha sanonta on "hallaa hanhen varpaille, joutsenten jäljille lunta". Eli vanha kansa povasi hanhien lennosta hallaa. Juu ei käy nyt tänä vuonna millään! Just kun ihan vähän tuntui kesälle, kun lämpötila on hetkittäin ylittänyt +15 astetta!

Liljat pitävät pystyssä enkeliperhoangervoa. Kaunis yhdistelmä muutenkin.
Enkeliperhoangervo (Gillenia trifoliata) on yksi mun suosikeitani. Ruskoliljat pitävät sitä hyvästi pystyssä ja komppaavat toisiaan kivasti. Kumpikaan ei ole vielä täydessä kukassa kuvassa. Mutta kesä tarjoaa kivoja juttuja ja kukkia. Näiden sommittelu on oma taidelajinsa. Aina ei onnistu:

Alliumit ja rantakukka. Ei ehdi yhtä aikaa kukkia, kuten oli tarkoitus.
Rantakukan ja alliumien väri olisi niin sointunut yhteen, vaan kukinta-aika ei vain osunut justiinsa samaksi.  Rakastan noita isoja alliumien pallukoita vaan tosi paljon!

Kuvakoosteen teko on haasteellista. Puutarhassa tapahtuu niin valtavan paljon heinäkuussa. Koitan pysyä tapahtumien mukana, mutta blogi jää monessa jälkeen. Poimin highlightit näkösälle.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

23 kommenttia:

  1. Maariankämmekkä ja tikankontti....nyt olen todella kateellinen. Kaunista pionien kukintaa ja komeat laukat.
    Hurrikaanille paljon rapsutuksia.

    VastaaPoista
  2. Ei kotoperäiset orkideat tarvi kuin edes vähän tuoretta, pohjakosteaa maata. Sen voi rakentaa muovistakin, mutta mulla saattuu olemaan luontojaan sopiva paikka.

    Pionit on kuningattaria, jotka odottavat sään sopivuutta kukoistaakseen. Ei kiitos hakaavia sateita just nyt!

    Hurrikaani kiittää rapsutuksista, mutta pääsääntöisesti niitä on aina liian vähän :)

    VastaaPoista
  3. Kauniisti kukkii tikankontti siellä samoin kuin muutkin metsäorkideat ja ihastuttava uutuus tuo vaalea vaahtera. Sopisi mainiosti mökkipuutarhaani. Mukavaa puutarhaviikonloppua. -Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ihan uutuuskaan ole, koska hankin omani 2011. Se on kestänyt oikein hyvin V-vyöhykkeen kurituksia. Ja kiitos Katja - samon puuhakasta viikonloppua!

      Poista
  4. Nuo molemman kotoperäiset orkideat ovat ihania, tikankontti kukki jo mutta maariankämmekkä kukkii edelleeen sisääntulon varjopenkissa. Ihanat pionit! Koitin kuuklata tuota Ahti Vallia, hänen nimensä oli tuttu, onko hänellä taimisto ja missä? Upea tuo vaahtera, haluan senkin. Karkkeja koko postaus täynnä ja kirsikkana kakunpäällä teidän ihana Hurrikaani, suloinen kuin mikä!

    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahti on ihan yksityishenkilö - oikein antaumuksellinen Pioni-ihminen. Hänestä on ollut juttua puutarhalehdissä, ehkä nimi on sieltä tuttu.

      Kiitos Saila - tämä viikonloppu on ollut erittäin onnistunut. Olen saanut riehkasta puutarhassa mielin määrin!

      Poista
  5. Onpa kaunista. Upeat pionit ja tikankontti. Hienoa kun olet saanut työstäsi hyvää palautetta. Se ilahduttaa. - Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ilahdutti kovasti, Anneli! Olen itsenkin jonkin verran tyytyväinen. Sitä tekemättömien töiden määrää hirvittelen, mutta onpahan mistä valita seuraavaa työkohdetta.

      Mukavaa pyhän jatkoa myös sinulle, Anneli!

      Poista
  6. Sinulla todella kaunis puutarha. Maariankämmekät ovat paljon isompia kuin luonnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, Risa! Penkissä kasvaessaan kämmekät saavat pajon ravinteita ilman isompaa kilpailua kasvutilasta. Monet muutkin ns. luonnonkasvit penkkiin siirrettyinä kasvavat ihan uusiin ulottuvuuksiin.

      Poista
  7. Ihania nuo kämmekät!!! Ja hyi hallaa! Hassu juttu nuo hanhet! On sinulla varmasti siellä sademetsää, kaikki kasvaa vinhasti!

    VastaaPoista
  8. No nyt on niitä aurinkokelejäkin tiedossa - ruusumaan ruusut odottavat nuppuineen niin aurinkoa!

    Ja hanhet taisivat lennättää poikasiaan. Ne tapaa harjoitella aurassa lentoa. Niin oli hajallaan aura, että kokemattomia oli rutkasti seassa. Pitkä muutto vaatii treeniä.

    VastaaPoista
  9. Kiitos vaahteravinkistä, tuota täytyy googletella, pihaan mahtuu vielä jos ei ole metsävaahteran veroinen kasvussaan. Hienot tikankontit ja kämmekät. ne onkin syytä pelastaa pois jos uhkaavat jäädä maamassojen tai rakennusten alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Istutin tänään kaksi 'Drummondii'ta Raahen kaupungin puistoon. Ja parit muutkin herkut puuvartiset. Suosittelen kyllä lämpimästi tuota kirjovaahteraa. Se tuo valon kasvupaikkaansa!

      Poista
  10. Hienot kuvat...ja kyllä, pentukoiran kanssa on ne omat haasteensa, jos meinaa jotain tehdä rauhassa =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu vierailusta täällä! Pentukoirat on yksiä Riesoja, mutta niillekin löytyy konstit. Toisaalta pentuaika on se ainutkertainen ja sangen lyhyt episodi koiran elämää.

      Poista
  11. Nuo kosteikkokasvit tahtovat aina unohtua - ne ovat kuitenkin upeita lähemmin tarkasteltuina ja tuoksuvat myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai hitsi, en ole nuuskinut noita koskaan! Heti korjaamaan tilanne!

      Poista
  12. Ihanat kukkijat! Hyvä, että joku on torennu parannukset oikee äänehe ja kiitokset saa se, kelle ne kuuluu :)
    Et varmastikkaa ny kerkiä kaikkia nyppiä. Parasta oikaasta siinä mihinä pystyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisään viälä; ei ehkä oo tuulesta temmattua ollenkaa tua hanhijuttu. Meillä pääskyyset teköö melekee järiestänsä kaharet poikueet, ny non hävinny tykkönää. Pahaa pelekään mäki, sori.

      Poista
    2. Joutuu oikasemaan aika paljon, mutta mahdollisimman näkymättömästi. Työn puolesta vuosien ränsistyminen ja hoitamattomuus tuo glooriaa siitä, että joku tekee jotain ihan uuttakin. Pitkästä aikaa. On hauskaa seurata reaktioita. Mummo-ikäiset naiset noteeraavat istutukset satavarmasti päätyen porinoille.

      Aikaisen syksyn merkkejä on linnustossa näkysällä. Eiväthän ne ole oikeassa...? Minä tilaan kesän jatkumoa syyskuun loppuun asti, lokakuun alussa ekat hallat? Perusoptimisti pettyy aina... Talvi kiitos marraskuun alussa vahvalla lumipeitteellä.

      Poista
  13. No kyllä sinulla on käynyt kato pionien suhteen. Mutta uudet onnistumiset jouduttaa unohtamaan. Hyvää loppuviikkoa.

    VastaaPoista
  14. Kauniilta näyttää! Hienot tikankontit ja kämmekät! Kesäistä loppuviikkoa!

    VastaaPoista