sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Tuluvat tullee!

Pohjamaa on esiintynyt otsikoissa keväisen tutulla tavalla. Täällä kun aina tulvii näihin aikoihin. On suurta kansanhuvia kulkeutua jäiden lähdön aikaan isompien virtavesien äärelle. Valtavat jäätelien ajelehtiminen kovassa virrassa on hienoa seurattavaa. Jäämassojen törmääminen rantakallioihin tuottaa kehossa tuntuvia infraääniä. Sen kokeminen on jotain kuulo- ja tuntoaistin välimaastossa olevaa, jota on vaikea sanoin kuvata.

Haapajoki. Nimi on suurempi kuin puro :) Tämä uoma kiertää tonttiamme
elämän virtana. Siitä saadaan monenlaista viihdettä ja kasteluvettä.

Vuodet eivät ole veljeksiä, joten pientä kuvakimaraa eri vuosien tulvista omassa koti"joessa". Se ei juurikaan jäädy talvisin virtaaman vuoksi, joten jäitä ei ajelehdi veden mukana, eikä siis synny jääpatojakaan.

2012 oli mojova tulvakevät. Silta on joen päällä, mutta omenapuulehto ja
kukkapenkki kelluivat reilusti.

Joki tuo paljon elämää ja seurattavaa pihaamme. Monasti se lopulta nousee uomastaan, levittäytyen osin puutarhaankin. Seuraavakin vuosi 2013 oli oikein runsas tulvavuosi. Taas joki kiipesi leveälle.

Taas kelluu puutarha, mutta kasvit kestävät yllättävän hyvin lepotilaisina
kellumisen vedessä. Tätä aina ihmettelen. Mitään ei ole kuollut tulvan vuoksi.

Oikeastaan 2014-2017 keväät menivät suuremmin tulvimatta. Vesi ehtii laskea alta pois kiipeämättä uomasta ylös. Siis näiden vuosien tulvakuvaksi käy yksi yhteinen:

Aina ei tämä puronen tulvikaan, vaan kevään tulo sujuu ilman draamaa.

Tämän vuoden ennusteissa voi hyvinkin olla taas rauhallinen tulvavuosi, vaikka lunta on ollut ihan järkyttävät määrät sulaa. Aurinko, tuuli ja yöpakkaset hillitsevät kyllä tehokkaasti tulvariskiä. Mutta toki yksi rivakka vesisade voi muuttaa tilanteen hyvinkin nopeasti. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan!

Hyvin kasteltuja krookuksia vuodelta 2012.

Iloa ja valoa viikkoosi! Minä elän jänniä hetkiä odotellen tietoa työmaan sijainnista ensi kesänä. Kävimme Maestron kanssa tänään ehdokkaana olevalla Haaralan hautausmaalla. Kierroksella selvisi, että työtä on sielläkin vähintäänkin rutosti :D

19 kommenttia:

  1. Meille tuollaiset tulvat on suuri ihme, täällä Hämeessä kun tulvia ei ole noin suuressa mittakaavassa. Toivottavasti työkuviot selviävät pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämeessä on hitaat vedetkin :D Työkuviot selviävät alkuviikosta. Jännässä kyllä odotan!

      Poista
  2. Vähemmän täällä etelässäkään tulvii. Syksyllä sentään moottoritie Espoon Ikean kohdalla oli veden vallassa, mutta tie onkin rakennettu aikanaan liian matalaksi ja vuosikymmenien aikana se on painunut lisää. Eikä Espoonjokea ole kuulemma perattu sitten 50-luvun, joten vesi pakkautuu tiettyihin kohtiin.

    Luonnonilmiöitä on mielenkiintoista seurata, vaikka ne välillä voivat uhata niin henkeä kuin talouttakin. Siinä suhteessa me suomalaiset asumme varsin rauhallisella alueella.

    Sinulla on jännät hetket käsillä. Tänä päivänä ei ole ihan jokapäiväistä päästä valitsemaan peräti kahdesta työpaikasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonilmiöistä tuli heti mieleen ukkoset, sillä viime kesä oli kyllä sateinen, mutta ukkosia ei tainnut olla ihan yhtään. Ihan tylsää :) Ukkoset tulevat helteiden myötä, ja niitähän on ollut viime vuosina harvassa. Toivotaan nyt vähän lämpimämpää kesää ja sadetta sopivasti.

      Ja töiden suhteen mulla voi olla valittavana kahdesta työpaikasta, joista kumpikaan ei halua maksaa juuri mitään :)

      Poista
  3. Nousoopa teille lähelle tuluva, myö on seurattu, alavia viljelyksii, joissa vettä tul pelloille. Pumput jyskää ja veinpinta on käyny laskemaan. Sinnikkäitä on kasvit tuon vein kanssa!
    Mukava seurata kumpaan työhön päädyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talo on joen varrella. Maakellari on puolestaan lähes joen partaalla. Sinne vesi pyrkii joka kevät, joten pumppu laulaa täälläkin.

      Maakellarin sijaintia ihmettelen, mutta se on vanhaa perua - ei siis meidän rakentama.

      Poista
  4. Toivottavasti vedet pysyvät aisoissa ja antavat vain jännittävää seurattavaa😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttäisi juurikin siltä, Ritavuoren juurella. Talo on kuitenkin niin korkealla, ettei vesi pääse kastelemaan. Kuivin jaloin pääsee sisällekin.

      Poista
  5. Täällä Hämeessä tulvat eivät ole ollut koskaan iso juttu, sen verran kumpuilevaa maa on. Pohjanmaan tulvien seuraaminen saa hiljaiseksi! Haapajoessakin näkyy olevan tulvaa oikein kunnolla ja melkoinen virta! Kuinka teidän koiruli-ihanuus malttaa pysyä pois joesta? Meillä 'tulvii' valtaoja pikkuisen, onneksi uomassa on vielä varaa kuitenkin.

    Toivotan onnea viikolle ja työasioiden hoitumiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämeessä on kauniin kumpuilevat maisemat. Meidän joessa virtaama on sen verran rivakkaa tulva-aikoina, ettei koiralla tule mieleenkään mennä uimaan. Onneksi. Kesällä vähemmän veden aikana tilanne voi ollakin toinen.

      Kiitos toivotuksista - niitä tosissaan tarvitaan!

      Poista
  6. (eilinen kommenttini ei sitten ikinä päässyt läpi, jotain häikkää oli jossain päässä, ehkä minun)

    Minä muistan lapsuudesta sen, että tuijotin telkkauutisten tulvakuvia kun talot olivat veden saartamina ja vesi vain nousi. Joku huolestunut asiantuntija selitti tienpenkalla veden nousemisesta.

    Samana iltana isä tuli mökiltä kotiin ja kertoi että siellä tulvii. Olin aivan lohduton kun pelkäsin lemmikkikanieni hukkuvan (mökistä viis).

    Täällä Karjalassa tulvat ovat vähän eri luokkaa, vaatimatonta veden nousua vain. Ehkä jotain lisäjuoksutuksia voimaloiden porteilla.

    Sitten vielä onnea siihen työpaikkajuttuun, onhan ollut episodi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uups, pitääpä tarkistaa roskaposti. Joskus sinne menee jotain ihan käsittämättömästi.

      Työpaikkajuttu selvisi tänään. Siitä uusi postaus. Mutta minua hymyilyttää kyllä nyt!

      Poista
  7. Kyllähän tuo takapihalla menevä joki tulvi ja eilen siitä jäät lähtivät. Minusta todella kiva seurata keväisin kevään etenemistä myös joen kautta. Onneksi talo on sen verran korkealla, että ei ole pelkoa siitä, että talo kastuisi. Kiva blogi sinulla ja jäin lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistäsi Hilu - jättämällä kommentin saan osoitteen mistä löytää sinun blogisi. Tulen käymään :) Kiitoksia liittymisestä lukijaksi, toivottavasti viihdyt hyvinkin polveilevissa tarinoissa! Jokea minäkin tervehdin joka aamu ensimmäistä kertaa ulos mennessäni. Tai siis puroa, jos nimi korvataan uoman koolla.

      Poista
  8. Oi, miten erilainen kevät onkaan eri ihmisille eri paikkakunnilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tapauksessa erilaisuus on rikkautta. Suomi on hieno maa, jossa luonto on aina lähellä.

      Poista
  9. Mielenkiintoisia tulvakuvia, täälläkin koski kohisee.

    VastaaPoista
  10. Oho, ei uskoisi että kasvit kestävät, mutta ehkä se että ovat suurimmaksi osaksi vielä lepotilassa auttaa. Krookukset näyttävät hassuilta kasvaessaan vedestä :)

    VastaaPoista