keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Ruusuja ja Riiviöitä

Olipa mukava päivälenkillä onkia postilaatikon antia kotiin päin viemisiksi. Siellä oli tunnelmaa nostattavaa luettavaa!

Uusin Ruusunlehti - tuota kun luki, niin tuntui kuin aurinko paistaisi. Oli pilvinen päivä.
Täytyy antaa kehut Suomen Ruususeuran jäsenlehdelle. Vain 25 euron vuosimaksulla saa tosi paljon tietoa ja kokemuksia todella hyvin toimitettuna. Ei uskoisi harrastelijavoimin tehdyksi julkaisuksi.

Kuvat ovat suuria ja hyvälaatuisia. Inspiroivia. Vasemmalla sivulla Pirjo Raution
jutun loppu Park Wilhelmshöhestä, oikealla Jorma Koskisen artikkelin
alku Parempilaatuisista ruusuista. Paljon hyvää luettavaa ja opittavaa!

Minä olen ollut sellaisessa talvikohmeessa, ettei puutarhainto ole vielä päätään nostanut. Ruusunlehteä lukiessa tunsin tutun innostuksen palaavan. Pensasruusujen istuttaminen jäi viime kesältä lukuun ottamatta 'Merveille'ä ja paria gallicaruusua. Kellariin sijoitin pari Valamonruusua odottamaan kevättä, kun en aikanaan ehtinyt niitä kuoppaamaan. Aloin palauttaa mieliini jo tehtyä suunnitelmaa pensasruusujen isommasta istutuksesta. Paikka on valmiina - pientä työstöä kasvualustan suhteen vain. Ja ruusujen valintaa - se kaikkein hauskin osa projektia.

Jorma Koskisen jutun kuvituksessa on vasemmalla 'Pastella' ruusu.
Kolme noita istutin viime kesänä. Voi kuinkahan ne talvehtii?
Ryhmäruusujen maa on jännän äärellä keväällä. Kanadanruusujen koemaassa uskon entisten säilyneen. Jotain paikkaustakin tein, sillä edelliseen talveen muutama kupsahti. Varastossa on hyvää, palanutta hevoselantaa keväällä katteeksi ja lannoitteeksi juurille. Jospa sitä lämpöäkin saataisiin - ruusut rakastavat aurinkoa. Viime kesä oli ihan susikurja, joten ei kai se voi mennä kuin parempaan suuntaan!?

Ruusunlehden kaikkein jännittävin aukeama! Ruotsalaisen ruusukokeen
yhteenvedetyt tulokset.  Minullakin on monta lajiketta noista.
Tuo aukeaman taulukko oli kuumottavaa lukemista. Olen jaapannut itseni kanssa, että tilaanko lisää ryhmäruusuja, vai katonko miten nuo entiset ovat selvinneet. Se olisi viisasta. Mutta ei ollenkaan niin jännää... Sitten hoksasin, että kun saan tuon viheralan ammattitutkinnon suoritettua, niin olen oikeutettu ammattitutkintostipendiin. Se on 400 euroa verottomana. Palkitsen itseni siis ruusuin. Tai ainakin ruusun juurin :) Ryhmäruusuihin ja jonkin verran pensasruusuihin. Eli taas ruusumaat lisääntyvät tulevana kautena ainakin jonkin verran!

Kanadanruusuihin kuuluva 'Nicolas' hehkuu valtavin kukkatertuin.
Toivottavasti taas tapaamme keväällä. Se olisi jo toinen jälleennäkeminen!


Ruusunlehti pisti siis täpinää koneeseen. Oivallisesti tuo lehti sai aikaan innostusta, ideoita ja unelmia. On hiton hyvin toimitettu painotuote. Tehokas! Tunnen siellä takana uurastavia ihmisiä, jotka tosissaan tekevät julmetusti töitä, josta saamme nauttia ja innostua. Kiitokset toimituskuntaan!

Sitten Riiviöihin. Kun talossa on aktiivimallin nuori koira, se vaatii liikunnan ja koulutuksen lisäksi aktivointia. Vanha koira heittää itsensä sievästi virransäästötilaan, ja torkkuu jos ei parempaa puuhaa ole. Vaan riiviöt purkavat energiaa pikku-unosten jälkeen antaumuksella. Siksi lelut.

Kongi on lujasta kumista tehty epämääräisen muotoinen mötikkä, jonka sisään
saa herkkupaloja pujotettua. Koiralla kuluu aika sitä pyöritellessä ja nakellessa.
Tungen sopivia palasia herkkuja mötkön sisään, ja koira ähertää sen kimpussa.

Ennen pienten lasten aikaan koitettiin kävellä astumatta lasten lelujen päälle. Varsinkin legot jalan alla oli erinomaisen ikäviä vaikkapa yöllisellä vessareissulla pimeässä kulkien. Kasvatuksesta huolimatta niitä leluja jäi aina lattioille. Ajan saatossa leluvalikoima vaihtui, mutta ongelma pysyi. Nykyään... koitetaan välttää astumasta niiden pirulllisten puruluiden päälle.

Erilaiset narulelut on viihteellisiä. Taustalla legoa vastaava puruluu. Sellainen placebo.
Parhaat luut on oikeita luita, joiden parissa kuluukin aikaa mukavasti.

Jonkinlainen kädellinen tämäkin on, sillä tassuilla pidetään lelusta kiinni ja
pujotetaan sitä käpäliin paremman puruotteen saamiseksi.

Tulee kyllä niin elävästi pikauusinta pienten lasten vuosista, että nauruksi pistää! Onneksi on erojakin, sillä saan käydä itse ja yksin vessassa, ja voin heittää koiran pihalle ilman vahtimista. Eikä tuo kysy loputtomia miksi-kysymyksiä.

Leluja ja mytyssä olevia mattoja. Mattoja oiotaan kymmeniä kertoja päivän aikana.

Muutoin kyllä huvittaa nykyinen meininki talossa. Tosi monta koiratonta vuotta kun ehti olla. Kyllä tämä on ihan parasta tässä vuodessa, uskokaa pois vain - kaikesta kirjoitetusta huolimatta.

Pallo, jonka sisään saa tungettua kans herkkupaloja. Ja loppuun rakastettu
narulelu tuossa edessä. Ei noita hampaita kestä lelut pitkään.
Samalla on taas tullut tutkittua markkinoiden tarjontaa koiraihmisille. Bisnes on laajaa. Jo lemmikkien ruokavalikoimat on ihan huikeissa sfääreissä. Lisänä on vaikka mitä tarviketta ja namipalaa. Teuraseläimistäkin menee hukkaan vain sielu, sillä possun korvista ja saparoistakin on tuotettu koirille herkkuja. Tunnetusti eläinten omistajat eivät juuri kysy hintaa, mutta haluavat tietää onko tuote hyvä. Itse huomasin, että jos ostaessa epäilen jonkin lelunosan kestävyttä, niin huoli pois -  se ei tosiaankaan kestä.

Täällä ON sämpylänpaloja!
Eläimellistä menoa tosiaankin. Tänään tarjoilin matolääkepillerin kuudelle kissalle onnistuneesti. Hiottavaa puuhaa, sillä yksikään ei ole vapaaehtoinen. Koiralta leikkasin kynnet ja saksin varvasvälikarvat. Niihin tarttuu lumi tiivistyen jääpalloiksi, jotka tietenkin tuntuvat ikäviltä koirasta. Muutoin Rieko turkki on tosi helppohoitoinen. Toisinaan harjaan sen, mutta harvoin. Turkki ei mene takkuun paitsi korvien takustan ohut karva toisinaan.

Keskiviikko on käännös kohti loppuviikkoa. Iloa ja valoa - pysy lämpimänä! Meillä on ollut hyvin leppeää keliä noin -8 asteen tietämillä. Yöksi kiristyy, mutta tyyntä on. Ihan mukavia ulkoilusäitä.

Tervetuloa Riina H Vaahteramäeltä lukijaksi. Toivottavasti täältä löytyy mukavaa luettavaa, vaikka näin puutarhakauden ulkopuolella jutut rönsyääkin laajalti.

20 kommenttia:

  1. Ymmärrän tunteesi kun ruusulehteä kotiin kannoit ja aloit selata . Kyllä siinä kohmeinenkin ihminen lämpene.Eikun vaan tilaus sisään ruusuja. Meillä on yli kahdenkymmenen asteen pakkasia että piti jo laittaa etänä lisää lämpöä mökille. Meillä on ilmalämpöpumppu ja tietysti kamina .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lehti toi kevättä sydämeen ja ruokki orastavia unelmia. Pitää alkaa katsomaan ruusulajikkeita taas "sillä silmällä". Se on kivaa puuhaa!

      Poista
  2. Ruusuja on tosiaan melkoinen valikoima saatavilla. Tästä tuli mieleen kysyä, mikä on sinun suosikkiruusu? Onko jotain sellaista joka minun ehdottamasti kannattaisi hankkia pihalle? En siis ole kovin hyvin perehtynyt ruusuihin, mutta upeilta näyttävät.

    Ihana koira. Täällä on melko sama meininki kahden kissanpennun kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pistit vaikean kysymyksen suosikkiruususta. On ihan mahdotonta valita yhtä yli muiden. Kieltämättä kanadanruusuissa on potentiaalia niiden huikean pitkän kukinnan vuoksi. Sama pätee ryhmäruusuihin. Niillä on palkitsevan yltäkylläinen kukkiminen aina pakkasiin asti. Pensasruusuissa on paljon potentiaalia ihan samoin, mutta paljon helppohoitoisemmin. En vain osaa valita, mutta ensi kesän istutuksiin kaupungille olen jo valinnut kanadanruusuista 'Henry Kelsey'tä ja kurtturuusuihin kuuluvaa 'Sointu'a. Niitä suosittelen, samoin muitakin kurtturuusuihin kuuluvia, kuten esim. 'Ritausma'. Niilläkin on pitkä kukinta-aika.

      Poista
  3. Lehdet tosiaan inspiroivat kovasti :) Kivan näköinen lehti!
    Voi tuota ihanaa pientä haukkua <3 Rapsuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehdet ja kirjat ovat aina innostuksen lähteitä. Jos ruusuista on kiinnostunut, niin kannattaa liittyä ruususeuraan jo ihan tuon lehden takia. Paikallisosastoilla Helsingin, Turun ja Tampereen seuduilla on toimintaa myös. Pohdin josko virittelisin tänne pohjoiseenkin paikallistoimintaa.

      Poista
  4. On nuo ruusut vaan kauniita Meillä oli aamulla - 21 mutta päivällä sitten onki tosi ihana ulkoilu ilma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yön ja päivän lämpötilaerot kuuluvat kevääseen. Minun aamulenkki sujui -15 asteen auringonpaisteessa. Ihan kivat kelit, kun on oikeat varusteet.

      Poista
  5. Onneksi olen osannut vielä pitää näppini erosta kaikenmaailman Ruusun lehdistä ym. Saattaisi meidän koira jatkossa syödä marketin halvimpia ruokia ja leikkiä pelkillä vessapaperirullan hylsyillä, kun mamma käyttäisi lehtien innoittamana kaikki rahat kasveihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne käytettävissä olevat varat voi jakaa eri osa-alueiden kesken. Puutarha ja koira kuuluu meillä harrastussektorille. Muuhun ei sitten olekaan varaa :)

      Muutamakaan ruusu vuodessa tekee ajan saatossa rosarion. Mun "muutama" on aika venyvä käsite, pakko sekin tunnustaa.

      Poista
  6. Samaisen ruusulehden parissa tässä on pari iltaa huokailtu. Vaan eihän siitä voi vielä olla kahta vuotta, kun sinä tulit valituksi hallitukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosi tulee täyteen hallituksessa, mutta tulin jonkun lopettaneen tilalle kesken toimikautta. Katsotaan mitä kokous päättääkään jatkosta.

      Ruusunlehden parissa viihtyy. Harrastajavoimin tehdään monessa yhdistyksessä tosi ammattimaista työtä.

      Poista
  7. Vaikuttaa hyvältä julkaisulta. Pitää katsoa olisiko tuota pääkirjastossa. Toivotavasti ruususi ovat talvehtineet hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät lukemista kirjastosta. Ruusujen oletan talvehtineen hyvin, mutta sienitaudit on aina mahdollisia lumen tullessa sulaan maahan. Keväällä näkee tarkemmin.

      Poista
  8. Ruusunlehti on vielä odottamassa hetkeä, jolloin kukaan ei tule keskeyttämään millään turhanaikaisella kysymyksellä - koska on ruoka! Ihana tuo Rieko! Meillä Nappivauva tekee ihan samaa. Lelujen kanssa temmelletään ja kun olen vahtina niin neiti ilmoittaa ettei telkkua katsella, puhuta puhelimeen tai kudota. Neiti näyttää missä mummo saa istua - keskellä keittiön lattiaa ja sitten on kaikki hyvin, kunnes jotain muuta kivempaa tulee mieleen...esin lumileikit mummon kanssa umpihangessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nautinnollisia lukuhetkiä, Saila. Nämä pentukoirat kasvavat onneksi vuodessa aikuisiksi, ja oppivat ymmärtämään puhetta. Toisinaan ajatuksiakin. Rahoittuvat ajan saatossa tasaisempaan menoon. Sitä odotellessa tarjotaan luvallista askaretta, ettei hampaat eksy vääriin kohteisiin.

      Poista
  9. Kyllä tuallaane ruusulehti varmasti nostaaki leposykettä :)
    Onko Riakon hampahat pysyny eros huanekkaluusta? Meinaan vaa, ku näyttää olevan iha kiittettävästi muuta virikestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leposykkeen lisäksi unelmat lähtivät taas lentoon. Kävipä se nopeasti! Onneksi voi piipahtaa ulkona jäähyllä pakkasen ja lumen keskellä.

      Huonekalut on saaneet olla täysin rauhassa, mutta parissa kynnyksessä ja listan pielessä on maitohampaiden jälkiä. Otan pötin maalia ja pensselin, niin jäljet saa piilohon. Ei ole isokaan homma.

      Poista
  10. Vau, tuohan on hieno julkaisu. varmasti paljon hyödyllistä tietoa!

    Riiviöitä ne pennut on tosiaan, meillä kyllä on tuo koira aika riiviö välillä aikuisenakin. Tuo kongi on kyllä kätevä. Ennen kun asuttiin rivarissa, naapuri valitti että koira jää haukkumaan kun lähdemme kotoa. No, ostin tuollaisen kongin, jonka täytin koiranmakkaralla. Sitten naapuri sanoi että nyt kuuluu sitten joku pallonpompotus häiritsevästi. Juu-u, onneksi ei enää ole seinänaapuria ;)

    VastaaPoista