sunnuntai 2. elokuuta 2020

Tervetuloa elokuu!!!

Voi ihanaa - seesteinen elokuu on täällä! Ilolla kohtaan jälleen suloisen elokuun. Silloin kesä täyttyy ja sato varttuu. Lauantain saunan jälkeen vetäydyin kylmän valkoviinilasillisen kanssa jäähdyttelemään pihan suurten kuusien alle. Viimeinkin täällä hämärtyy illasta ja tähdetkin syttyvät taas taivaalle. Nautinnollista!

Elokuinen ilta meren rannalla.

Puutarhassa totean vanhaan tapaan, että paikoittain olen menettänyt tilanteen herruuden. Tänä vuonna se on kivipuutarhan perennaistutuksissa. Se on viidakko. Sen sijaan hyvässä särmässä on ruusumaa ja hyötytarha. Polttopuusavottakin taputeltiin loppuun tänään.

Näkökulma ruohonjuuritasolta.

Elokuussa kiivain kasvu on jo kääntynyt kauden loppupuolelle. Paikkansa saavat upeat syyskukkijat, joita on ihan hurjan runsaasti. Ruusumaa on järjetömän täynnä kukkia. Vietän säännöllisesti täydellistä Zen-aikaa saksimalla kukkineita kukkia pois. Uusia nuppuja on ihan hurjasti tulossa vuoroon.

Kanadalainen 'Morden Ruby' 

Yli kulkeneet kaatosateet ovat liottaneet ruusujen nuppuja ikävällä tavalla, mutta suuria tuhoja se ei kuitenkaan ole tehnyt. Vähäksi aikaa piisasi taas sateet. Maa on syvältä asti märkä, ja vesiuomat täynnä vettä. Nyt olisi aika auringon ja lämmön. Ruusut ovat siihen hyvinkin valmiita.

Kanadalainen 'Morden Centennial'

Sain sitten viime viikolla taas aivan ihanan idean, kun vajaan hehtaarin Velkaperänpuistoa tuijottelin työn puolesta. Silmieni edessä oli hieno lehmusrivistö tietä vasten, ja risteävän tien puolella hyvin hoidettu pihlajarivistö. Puistossa oli käytäviä ja siellä täällä hopea- ja okakuusia sekä koivuja. Yhtä kanttia rajasi pyörätie, jonka rinnalla kulki poppelirivistö. Muuten puisto oli nurmikettää. Ei siis mitään ideaa, ajatusta eli sisältöä puistolla. Sitä tyhjää tilaa on paljon.

Kanadalainen 'William Baffin'

Siitä se ajatus sitten lähti lentoon... kas tässäpä ihan oivallinen paikka ruusupuistolle. Sitten tuli mieleen kärhöt. Ja lopulta runot.  Suunnitelma syntyi jo paperille asti puistosta, jossa on muotopuutarhan tyyliin iso keskuspaviljonki ja kolmesta suunnasta sisääntulo hiekkakäytävin. Säteittäin  ryhmissä kasvaa ryhmäruusut, kanadanruusut ja uloimpana pensasruusut. Kärhötornit siinä väleihin soviteltuina tulevat loistamaan syyskesän loistoa kärhöjen kukin.

'Mikelite' on hurja kukkimaan!

Runot tulivat varmaan kuiskauksena rajan takaa. Äitini oli runoihminen sydänjuuriaan myöten. Tavallaan haluankin omistaa ainakin omissa ajatuksissani tämän puiston idean edesmenneelle äidilleni. Ruusut, kärhöt ja runot. Ravintoa sieluille monella tapaa. Ruusujen ja kärhöjen sekaan laitetaan runokylttejä, joiden sisältöä voi vaihtaa vaikkapa teemojen tai vuodenaikojen mukaan.  Tarjolla olisi pöytälaatikkorunoilijoille julkaisualustaa, ja keskuspaviljonki tarjoaisi lausunnalle paikan. Sen edustalle tulisi penkit yleisölle tai muuten vain istuskelijoille.

'Niobe' on ihan luottokärhö kukkimaan ja kestämään V-vyöhykkeenkin.

Tätä en ole edes työpaikalla ääneen kertonut, mutta eiköhän ensi kesänä Ruusun ja Runon puisto siirry unelmista toteutukseen. Koska homma toteutetaan jo valmiiseen puistoon, niin kustannukset jäävät taimikustannuksiin ja konetyön osuuteen. Helppo homma ja mahtuu hyvin budjettiin. Vaadittavat metalliset kärhötuet ja paviljonki on edullista teettää kaupungin omalla metallipajalla talven hiljaisina aikoina.

Elokuun usvayöt ovat täyttä taikaa.

Iloa ja Valoa viikkoosi!

22 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihan loistavalta idealta, toivottavasti saat sen toteutumaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on talvi aikaa muhittaa ideoita ja luoda nyansseja. Ja kyllä, saan tuon toteutettua tosi helpostikin. Ensi kesänä istutetaan ja odotetaan muutamia vuosia kasvien varttumista. Sitten se puisto saa elää runojen muodossa omaa elämäänsä.

      Poista
  2. Oi, onpa ihana idea ruusun ja runon puisto! Kyllä tuollaisia kivoja kokoontumispaikkoja tarvitaan, ei vain nurmikenttiä halkovia käytäviä.
    Ihanasti sanot elokuusta. Minä kuulun niihin, joita pimenevät illat ahdistavat, koko lähestyvä syksy. Seuraava valonpilkahdus on joskus maaliskuussa, kun kevät taas alkaa :-D Mutta kyllä se tästä, ja syksyssä on se hyvä puoli, että se on loistavaa istutus-, jakamis- ja muutenkin kukkapenkkien huoltoaikaa sekä uusien kaivuuaikaa, ja kiveyshommiakin voi tehdä monta kuukautta ennen kuin päivä on niin lyhyt, ettei ehdi kuin käydä pihalla ja se loppui jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puistoon voi mennä vaikka kuinka raskain askelin, mutta poistua runojen keventämin siivin pois.

      Ei syksy ole minunkaan suosikkini, mutta elämän kierrossa se on väistämätön. Minä nyykähdän sitten marraskuuussa pimeän ja kylmän pirullisuuteen. Mutta en edes ajattele sitä näin elokuun alussa. Vielä on aikaa vaikka mihin!

      Poista
  3. Hieno idea! Ruusun ja runon puisto kuulostaa hyvältä.
    Miekin tykkeen elokuusta, tuoksut ja maut mielessä piällimmäisenä! Pimenevään iltaan suap kynttilöitä pihalle laittoo ja nauttii sametinpehmeistä illoista. Toivottavasti kuatosatteet ei näitä haaveita romuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jösses sentään - olen unohtanut kynttilät! Meillä on hitosti valoisampaa kuin etelässä, eli siis yön sydämenä käy jo pimeä hetkisen verran. Vasta elokuun lopulla alkaa olla illat pimeitä. Siihen on vähän aikaa vielä.

      Poista
  4. Ideasi kuulostaa loistavalta ja toivotan onnea sen toteutukseen.
    Elokuu on hieno kuukausi. Kesää on vielä jäljellä, mutta illat ovat ihanan hämyisiä ja tunnelmallisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuo lähtee toteutukseen ensi keväänä. Talven aikana valitsen ruusulajikkeet ja kärhöt myös. Piirtelen suunnitelman valmiiksi mittasuhteisiin, ja suunnittelen kärhötuet ja paviljongin. Loppu on helppoa toteutusta vain. Ja odotellaan 3-5 vuotta kasvien lihomista loistoonsa.

      Ja kesää on vielä jäljellä!!!

      Poista
  5. Sinulla on ihana työ, voit suunnitella ja toteuttaa ideoita, joita moni muu sitten pääsee ihailemaan ja kokemaan! Aivan upea idea ja runot vielä kuin kruunu kukkivien kasvien yllä! Kesän kaipuu alkaa heti kun siitä joutuu luopumaan, mutta toisaalta syksyssä on paljon hyviä elementtejä, mistä nauttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä rakastan työtäni ihan tosissaan, ja se tarjoaa ihanasti uusia juttuja joka vuodelle! Täällä kun on ollut aika pitkään puute tavoitteellisesta viheralueiden hoidosta. Tosi helppoa parantaa nollapisteestä eteenpäin.

      Poista
  6. Ihanan kuuloinen idea! Ruusut ja kärhöt ovat niin kauniit yhdessä ja jos puistossa on jo valmiiksi suuria puita, niin sehän näyttää jo melkein ensimmäisenä kesänään valmiilta. Retki Raahen puistoja ihastelemaan alkaa kuulostaa koko ajan houkuttelevammalta ajatukselta! Odotan kuitenkin vielä muutaman vuoden, että kärhötkin ehtivät kasvaa muhkeiksi :D Pimenevissä illoissa on oma viehätyksensä, vaikka toivoisin kesän valoisuuden kestävän edes hitusen pidempään. Eipä tässä vielä onneksi syksy ole, vaan ensin nautitaan kesäisistä (huomaa tämä, arvoisa sääherra!) elokuun säistä. Mukavaa elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo puisto on kuin upeat taulun kehykset ilman taideteosta sisällään. Kehyksiin on käsittämättömän helppoa tehdä sisältö. Elokuussa on ihanat puolensa, jossa iltaisin viritetyt valot ja kynttilät tuovat oman ilonsa.

      Poista
  7. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta ja hieno kuulla että jossain on vielä kaupungin omia pajoja, täällä Lahdessa kaikki mahdollinen on ulkoistettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos pajan haltijana on vielä ihan antaumuksellinen Velho, niin tässä saadaan kivoja juttuja aikaan!

      Poista
  8. Aurinkoista elokuun jatkoa Sinulle - kauniita kuvia :)

    https://arjenpieniahelmiani.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Elokuu hellii meitä vielä runsaasti!

      Poista
  9. Oi mikä ihana idea, eikun toteutukseen vaan !
    Pimeät ja pehmeän lämpöiset elokuun illat ovat ihania. Minulla se pikkuinen mukana kulkeva ilonpilaaja pessimistipiru muistaa myös muistuttaa vääjäämättä lähestyvästä pitkästä ja märästä kaudesta joita kolmanneksi ja neljänneksi vuodenajaksi kutsutaan.
    Noh, mietitään niitä sitten joskus syksymmällä. Nyt on nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää vettä ohjataan myllyyni... tää on nyt ihan huikeaa menoa universumin myötäleelle kulkevalla hyökyaallolla! Ensi vuonna lähtee varmuudella toteutukseen Mestauskallion (sisältää tarinan...) Alppiruusupuisto, Ruusun ja Runon puisto ja.... yksi jackpot on jäljellä - se suurin! Julkaistaan kun asia varmistuu.

      Poista
  10. Elokuu on ihana sumuisine aamuineen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumua, usvaa ja pimeneviä iltoja. Ne tyynnyttävät kesän kovin kuumat energiat rauhallisemmaksi virraksi. Tulee tarpeeseen laskea kierroksia itse kellekin.

      Poista