Ryhmäruusut - kuinkas niille kävikään?

Vihdoin ja viimein jotain tarinaa viime vuonna istuttamistani ryhmäruusuista. Ensimmäinen kokemustalvi on takana, ja toinen kasvukausi ruusuilla. En odottanut suuriakaan - mutta tietysti toivoin parasta. Kuvat on otettu eilen, kun satoi se ruhtinaalliset puoli milliä pisaroita maahan asti. Muutoin meillä vaivaa ihan julmettu kuivuus, mutta kuvissa on kauniita pisaroita.

Pieni- ja runsaskukkainen maanpeittoruusu 'Purple Rain' talvehti oikein hyvin,
ja oli ensimmäisenä kukassa jo heinäkuun alussa.

Olin ahertanut syvämultaisen kasvualustan suojaiseen ja aurinkoiseen paikkaan. Ruusukummi auttoi kokemuspankillaan ruusujen valinnassa ja sijoittelussa. Siitä lämmin kiitos hänelle! Viime kurjana kesänä en muuta saanutkaan tehtyä, kuin tuon uuden ryhmäruusujen maan. Kesän 2017 susikehno lämpösumma ei edistänyt talvehtimista, mutta ihana yllätys oli löytää kuitenkin esille ponnistavia, uusia ruusunversoja keväällä! Talvi itsessään oli armollinen runsaan lumen suojatessa. Ryhmäruusujen maa ei edes jäätynyt koko talvena. Päällä oli ainakin 60 senttiä lunta. Huonon kesän jälkeinen lempeä talvi pelasti varmaan paljon.

'Maria Theresia' talvehti myös hyvin - kolmesta kaksi kappaletta on elossa!

Monta lajiketta oli kaksi tai kolme kappaletta sorttiaan. Useista jäi henkiin yksi tai kaksi. 'Baronesse', 'Zaide', 'Purple Rain', 'Pink Emely', 'Piano' ja 'Sweet Haze' lajikkeista talvehtivat kaikki yksilöt. Yllättynyt ja tosi iloinen olin myös köynnösruusu 'Camelot'in talvehtimisesta!

'Camelot' talvehti maahan kaadettuna ja mullalla ynnä katteella peitettynä. Upea!

Aion jatkaa maahan kaatamista, sillä haluaisin nähdä saako oikean köynnösruusun kasvamaan hitosti väärällä vyöhykkeellä. Kasvu on tosi vahvaa ja nuppuja on paljon. Kukat ovat suuria, ja terälehdissä on vinkeitä pilkkuja.

'Nostalgia' ruusuista yksi kolmesta talvehti.

Ruusulajikkeissa minua kiehtoo kukinnan muodonmuutos ja värien liukuminen kukan ikääntyessä. 'Nostalgia' ruusuissa keskusta on valkoinen ja laidat punaiset. Se on todella kaunis ruusu. Tämän kanssa haluan vähän revanssia, ja olen lisännyt sen uudelleen hankittaviin sitten joskus.

'Matador'eja oli kaksi. Toinen talvehti. Terälehtien kaunis aaltoilu puhuttelee!

Näissä hurjissa helteissä kukinnatkin sujuvat pikana. Ruusut kyllä rakastavat lämpöä, mutta tarvitsevat rutkasti vettä kukkiessaan. Uusia nuppuja tulee tasaista tahtia, eli kukintaa riittää todella pitkään.

Muhkean kokoiset kukat on 'Soul' ruusussa. Kaksi kolmesta talvehti.

Ruusuissa riittää nyt kukkineiden leikkomista, mutta se on sellaista hyvän mielen hyrinän täyttämää, leppoisaa puuhaa. On niin ihanaa nauttia illalla ruusumaan rauhasta, ja siistiä kukkineet pois. Taas tulee tilaa uusille kukille aueta.

'Pastella' vaihtaa väriä kukinnan edistyessä. Hämmentävästi osa ruusuista on
erilaisia kukiltaan, kuin viime vuonna. Ne aikuistuvat eri tavoin.

Olen todella, todella iloinen ruusuistani! Ne ovat huikea värien ilotulitus muutoin ruskeaksi palaneessa maisemassa. Tai noh - jokirannan tiluksemme on pysynyt suhteellisen vihreänä, mutta on meillä yksi karrelle palanut kohta kuivassa hietikossa tulotien laidassa.

Näkee kyllä, mitä on kasteltu. Tämä on Pohjanmaalla
nurmikoiden kauden muotiväri.

Ruusujen lisäksi on muutakin silmän iloa. Vihdoinkin onnistuin kunigasliljan eli Lilium Regalen kanssa! Tätä olen aiemmin yrittänyt eri paikoissa, mutta ruusumaan runsas lannoitus ja hyvä vesitalous on nostanut näiden kukinnot reilusti yli metrin korkealle. Korkeus taitaa olla lähempänä 1.5 metriä!

Valtavan komeat kukat, jotka tuoksuvat hyvin vahvasti.

Tänään aukaisivat myös jättisuuret puuliljat kukkansa, mutta niistä ei ole vielä kuvaa. Ryhmäruusujen maassa on myös uusia kärhöjä, jotka aloittavat myöskin. Niistäkin olen tuhottoman onnellinen! Postaan kärhöistä erikseen oman juttunsa.

Väriminttu yllätti. Ihan järkyttävän kokoinen puska. Kolme taimea vain istutettu.

Ruusukummin kanssa pohtiessa ruusujen kumppanuuskasveja, hän kertoi tykänneensä väriminttujen ja ruusujen yhdistelmästä. Yllätyin kyllä tästä kolmen pienen taimen tämän kesän ponnistuksesta. Ei heitä kauas 1,5 metrin korkeudesta.  Huikea!

Syysleimujen isot penkit leimuavat todellakin joka sävyssä. Nämä ovat jo kukkineet
pitkään, vaikka helteet on kyllä ihan paahtavat. Varjossa leimut vasta aloittelevat.

Olen pyrkinyt puutarhaan, jossa kukkia on jatkuvasti. Syyskesä on kuitenkin se räväköin kukinta-aika. Nyt helteiden piiskaamana tuntuu, että kaikki kukkivat etuaikaan ja aika nopeasti ohi. Jännä nähdä, mitä jää syyskuulle!?!

Alppipiikkiputkella on aina vankka sija minun suosikkilistassani. Myös
mehiläiset jakavat minun mieltymykseni. Tämä on perhosten ja mettiäisten herkku.

Lisään ryhmäruusuista kuvia, kunhan saan niitä otettua. Koko pajatsoa ei ole tyhjennetty tähänkään postaukseen. Mutta maistiaisia sentään. Nyt on meneillään kukintojen Hullut Päivät. Onneksi kelit viilenevät, sillä työpäivät on olleet todella, todella raskaita ihan lämpötilojen vuoksi. Pieni ihminen paistuu ja grillaantuu auringon porotukseen ja koviin lämpöihin.

Iloa ja valoa elämääsi - nautitaan viilenevistä ja pimenevistä illoista! Ilolla vastaanottaisin ukkosta, sadetta ja salamoitakin! Kunhan nyt jotenkin saataisiin luonnolle ja kasveille vettä!