sunnuntai 20. elokuuta 2017

Kanadanruusujen koemaan satoa elokuussa

Koostetaan vähän kokemuksia kanadanruusujen koemaan ensimäisestä vuodesta. Talvi oli suht lempeä, mutta kevät oli pirullisen pitkä ja hyytävän kylmä. Eli ihan tavallista suomalaista olosuhdetta väärällä vyöhykkeellä.

Yksi lemppareista - 'Morden Centennial' kukkii isoin kukin ja runsain tertuin.
Talvehti erinomaisesti sekä pelkällä tyvimullituksella ja toinen pakkaspeiton suojissa.
Tappioita tuli koeruusujen maahan, sillä kaikki eivät selvinneet. Mielestäni talvea tehokkaammin tappoi jäätävän kylmä kevät ahavatuulineen. Minä malttamaton purin talvisuojauksia liian aikaisin pois, kun olin niin vietävän utelias. Otetaan opiksi.

'JP Connell' - keltaiset nuput ja valkoinen kukka. Ehtii aina ensimmäisenä kukkaan.
Olen analysoinut kuolleiden ruusujen tilannetta. Useimmat raadoiksi päätyneistä olivat istutettu liian pintaan. Näin kävin mm. 'Aspirin' verrokkiruusuille. Niistä pidin niiiiin kovin, mutta molemmat kuolivat. Sen sijaan ryhmäruusu 'Baronesse'sta selvisi toinen yksilö. Ja heti tosi komeana!

Tuplasti korkeampana ja törkeän täynnä kukkia sekä nuppuja. Hieno!
Köynnös- ja pilariruusuista halusin saada versoja säilytettyä, jotta ruusuihin kasvaisi kokoa. Siksi kokeilin suojana rahkasammalta ja muutamille kiedoin pakkaspeitoista nutun talveksi. Se hyödytti talvehtimista ilmiselvästi.

Kaikkein paras talvehtija kanadalaisista oli yllättäen 'Morden Ruby'

Pisimmät versot talvehtivat 'Morden Ruby' lajikkeessa - vieläpä pelkällä tyvimullituksella ja muutaman sentin lehtikatteella suojattuna. Lajikkeella on tosi hienot, pilkulliset terälehdet ja kaunis kukkamuoto. Kukkarunsauskin on kohdillaan. Ainoa vakava heikkos on siinä, ettei se kestä yhtään vettä kukinnoilleen. Ne ruskistuvat ja mätänevät hetkessä. Tämä sopisi ruukkuruusuksi jonnekin katoksen alle, mutta huonosti avomaalle. Talvenkestävyys on tosi hyvä.

'Cuthbert Grant'ist en odottanut suuria, mutta se yllätti!
Viime kesänä heikon kasvun ja kukinnan 'Cuthbert Grant' lajike on puskenut ennätyksellisen kasvun ja paljon nuppuvarsia. Kukka on syntisen punainen ja suuri, josta pidän! Ilolla seuraan mitä tämä lajike tarjoaa. Kasvunsa tämä aloitti maan rajasta, eli versot eivät talvehtineet. Kirjaviisauden perusteella tämä ei uusi kukintaansa niin hyvin kuin muut kanadalaiset.

'Campfire'n eri versioita kukan väristä iän mukaan.
Vähän harvinaisempi kanadalainen on 'Campfire'. Sen sain Ruusukummilta viime elokuussa, eli se on syysistutettu. Jännästi kukat aukeavat keltaisena saaden nopeasti punertavan reunuksen. Sitten kukka muuttuu vaaleanpunaisen ja valkoisen kautta pinkiksi. Jännää seurata värien vaihtumista! Tämä talvehti hyvin nousten usealla versolla maan alta. Suojana oli pelkkä tyvimullitus ja pari senttiä katetta.

'Nicolas' kukki viime vuonna ihan hervottomasti. Kahdesta toinen talvehti,
toinen valitettavasti kuoli. Talvehtineella oli tyvimullituksen lisäksi sammalesta
suojapeitto, kuollut verhoiltiin vain tyvimullituksella.
'Nicolas' oli lajike, josta suuresti pidin viime vuonnakin. Selvinnyt yksilö ei ole viime vuotista isompi, vaan on selvästi kärsinyt talvesta. Kukkii kuitenkin antamuksella runsain kukkatertuin.

Meren rannalla rauhan vallitessa.
Kuva on muutaman päivän takaa, kun vielä meren rannassa oli rauhallista. Nyt siellä on sotatila käynnissä ja haulikoiden pauke käy kuumana. Pentu ei säiky meteliä onneksi.

Rieko melkein neljä kuukautta vanhana. Topakka pakkaus aussia.

Ruusuista lisää  myöhemmissä postauksissa. Muutakin on puutarhassa tarjolla - hortensiat hehkuvat ja muutkin syyskukkijat ottavat vauhtia kukintaansa. Niistä seuraavalla kerralla lisempää.

Iloa ja valoa viikkoosi sekä keveitä askelia elämäsi kulkuun! Ronja Ryövärintyttärelle kiitoksia liittymisestä lukijoihin - toivottavasti viihdyt, vaikka aihepiirit tässä blogissa pomppivat miten sattuu.

6 kommenttia:

  1. Viitaten aiempaan postaukseen, eläimistä lukee ihan yhtä mielellään kuin ruusuista. Kauniit ruusut, Campfire on hämmästyttävän hienon värinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Näitä uusia ruusuja seurailee tosi tarkasti. Kaikkien nimetkin pitää osata, eli olo on kuin opettajalla uuden luokan edessä :)

      Poista
  2. Minua ainakaan ei pätkääkään haittaa vaikka ruusujuttujen joukossa on silloin tällöin koirankarvoja tai kananmunauksia. Kaikista on kiva lukea ja kuvia katsella. Sulle olisi yksi tunnistustehtävä meillä, käys kurkkaan kun joudat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistusta kävin yrittämässä. Pistä niistä lopuistakin kuvia, kunhan kukkivat.

      Poista
  3. Hieno saavutus ruusujen kanssa - noin paljon onnistumisia! On niissä paljon mielenkiitoista, vaikkapa tuo värinsä muuttava hempeä ruusu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko! Minulla on opettelussa miten näitä hienoja ruusuja saa talvetettua. Harjoittelussa tulee aina tappioita, mutta onneksi myös onnistumisia!

      Poista