Silmujen sinfoniaa

Lämpimät päivät ovat herätelleet kukkien lisäksi myös silmuja. Ne ovat ihmeellisiä! Syksyllä silmuihin on pakattu tiiviiseen ja kestävään muotoon tulevan kesän unelmat - kukat ja lehdet. Koko talven ne uinuvat sitkaasti lumikuorman alla tai kuuran koristamina. Pahimmat pakkasetkaan eivät niiden rauhaa häiritse. Kevät on silmujen aikaa, jolloin ihmeellinen elämän voima pakottaa ne paisumaan ja puhkeamaan loistoonsa. Silmuissa on koodattuna koko elämä. Vaan annetaanpa silmujen itsensä kertoa:

Alppiruusu (Rhododendron) Haaga: "Minulla on valmiina ihan kaikki kukkia myöten.
En haaskaa turhaan lehtien pudotteluun, vaan jatkan siitä mihin satuin jäämään."

Villaheisi (Viburnum lanata): "Minä myös teen syksyllä silmujen lisäksi kukkanuput.
Lehdistä suurimman osan karistan, vaikka osan saatan pitääkin."

Siperianpaju (Salix schwerinii): "Minä ojennan tiedustelijoina ensin kissani."

Pähkinäpensas (Corylus avellana): "Minä kukin kyllä ensin! Hedenorkot
näkyvät kauas, mutta katsopa tuota kärkisilmua, emikukintoani! Harva
sitä koskaan huomaakaan, mutta pähkinän siitä vielä teen"

Omenapuu (Malus domestica): "Niin jo nuppujani pakottaa! Uskallanko jo avata?"

Saarnivaahtera (Acer negundo): "Minäkin kukin ihan heti, että kerkiän saada
siemenet lentämään syystuulien mukaan."

Metsävaahtera (Acer platanoides): "Komppaan serkkuani saarnivaahteraa. Nuppuja
olen koko puu täynnä, mutta niin kuuluu muillakin olevan kova kukinnan tahto."

Piikkiaralia (Aralia elata): "Minun toivotaan kukkivan, mutta en ole
varma olenko vielä siinä iässä, kun vasta kymmenvuotias olen."

Seitsensormiaralia (Kalopanax septemlobus): "Minusta taas
ollaan onnellisia, kun olen hengissä... koko 40 sentin mitalta.
Sanovat minun olevan kovin kovin harvinainen yksilö"

Rusokirsikka (Prunus sargentii): "Lupaan kukkia tänä vuonna enemmän kuin
koskaan aiemmin, koska olen niin kaunis vaaleanpunaisessa kukkahunnussani!"

Metsätammi (Quercus robur): "Sanovat ikuisuuspuuksi, mutta terhoja ajattelin
minäkin tekaista. Josko oravalta jäisi joku syksyllä huomamatta."

Tuurenpihlaja (Sorbus ulleungensis 'Dodong'): "Vihertää jo, ihan pakko jo kurkistaa
silmusta ulos, vaikka vähän kylmääkin on tiedossa. Ei haittaa minua."

Seljapihlaja (Sorbus sambucifolia): "Voitonmerkki tässä! Selvisimme kevääseen!"

Pihlaja (Sorbus aucuparia f. laciniata): "Ei ole minulla suomenkielistä
nimeä, mutta rohkeasti nuppu ojossa olen kevättä vastaanottamassa!"

Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis): "Sanovat kauneimmaksi tuomipihlajaksi,
joten ojennan nuput ja olen valmis kaikelle ihailulle!"

Terttuselja (Sambucus racemosa): "Kuka ehti ensin :D"

Lehtosaarni (Fraxinus excelsior): "Onpa toiset innokkaita. Minä odotan rauhassa,
kuten jokainen kevät. Minulla ei ole kiirettä, vaan haluan varmasti lämmintä ensin."

Japaninruttojuuri (Petasites japonicus) tarjoaa takuuvarmasti ekan mesibaarin
öttiäisille, vaikka hyönteispölytteiset puut eivät vielä kukikaan.

Ihmeellinen on kevään valtava voima ja kasvien tavaton muodon muutos. Voi kuinka odotankaan hennon vihreitä hiirenkorvia! Voisin syömättä vain istua ja seurata, kuinka silmut aukeavat ja pienet hiirenkorvat oikovat lehtisuoniaan. Suorastaan kuulen sen ilon, minkä pitkän ja pimeän talven horrostaneet silmut kokevat päästessään venymään auki ja aurinkoon. Lehtipuut tavallaan syntyvät uudestaan joka kevät.

Asentoni voi olla omituinen, mutta oikeasti nukun rennosti. Ei uskois....

Minä olen viettänyt riemukkaita päiviä puutarhaaa siivoten. Eli joka helkkarin lihas on kipeä :D. Ihan rapakunnosta en lähtenyt kevään vauhtiin mukaan, mutta kyllä tuommoiset 10-12 tunnin työpäivät puutarhatöissä altistaa jo rasitusvammoille. Koitan vaihtaa työtehtäviä päivän mittaa, ja illasta teen enää kontallaan kitkentää.

Jouluruusu vain pöhistyy kelien lämmetessä.

Olen intohimoinen puuvartisten kasvien harrastaja (juu ruusut on puuvartisia!), joten niiden tarkkailu on keväällä aivan yhtä innostavaa kuin perennojen nouseminekin. Viime kesän poikkeuksellisen korkea lämpösumma on tuottanut tuhottomasti kukkasilmuja kaikkiin lajeihin. Tiedossa on siis rutkasti kukintaa. Luultavasti myös ruusut tulevat rehottamaan ihan läkähdyksiin asti kukkien.

Ajatella - kaikki kiva on vielä edessä!!!! Minullakin on lomaa Vapun ylitse - joten iloa, valoa ja hauskaa Vappua kaikille!!!

Pikajuoksua kevääseen

Vihdoin täällä Merenrantakaupungissakin voidaan todeta kevään tulleen. Muuttolintuja on tietenkin ilma sakeanaan, mutta lumihanget ovat pitäneet pitkään pintansa - koska niitä nietoksia on ollut niin paksusti. Nyt puhaltaa lämpimät virtaukset, joten plussalla ollaan yötkin läpeensä. Tästä se kevät alkaa!

Idänjouluruusut (Helleborus orientalis) aloittavat heti lumien seasta selvittyään.

Viikko on kulunut Maestron päiviä juhliessa useampaan otteeseen, mutta pitkäperjantain ja tämän päivää sain viettää ihan vapaalla. Iskin käteni lumesta paljastuneisiin kohteisiin siivoten perennapenkkejä. Syksyllä en siisti ensinkään penkkejä, joten keväällä onkin täysi röhnä siivottavana. Minulle passaa näin parhaiten, sillä kuihtunut kasvusto suojaa perennoja yleensä lumettoman alkutalven aikana.

Ihan melkein auki tämäkin vaaleajouluruusu (Helleborus niger)

Haravakin tuli taas hartaasti tutuksi, sillä talven jäljiltä jättikuusten allakin on ihan hurja kerros neulasia, oksia ja käpyjä. Koitin itsekin toteuttaa molemin puolin tehtävää haravointia, että hartiat säästyisivät pahemmilta säryiltä. Joka vuosi jaksan neuvoa haravoinnin rampauttamia edes yrittämään kahden puolen tehtävää haravointia.

Pilvinen päivä pitää krookusten kukat supussa.

Kulottamistakin haaveilin, mutta vielä se on toiveeksi vain jäänyt. Olosuhteet pitää olla tuulettomat ja pohjan vähän kuivuakin, että pääsee kevään mielipuuhaan. Vielä on liian märkää haravoidakin, mutta pahimpia moskia olen silti kottikärrykaupalla kuskannut kompostoitumaan.

Lumikellon ja krookusten kimppa.

Ruusumaa on paljastunut noin suurin piirtein hangen alta. Olen äärettömän kiitollinen siitä, että jänikset, kauriit ja myyrät eivät ole tehneet tuhoja puutarhassani. Lumen alta paljastuu hyvin talvehtineita kasveja, joten toiveet on ainakin tässä vaiheessa korkealla.

Kanadanruusu 'Henry Kelsey' yleensä talvehtii lumirajaan asti. Talvensuoja-
turpeet saavat olla vielä paikoillaan muutaman viikkoa.

Ryhmäruusut näyttävät suurin osa näin hyviltä. Tämä on 'Playful Rokoko'.
Ruusujen talvisuojaukset puretaan vasta koivun ollessa hiirenkorvalla.

'Sweet Haze' kurkkii talvensuojaturpeen alta vihreänä. Leikkasin ne sangen alas
syksyllä ennen tyvimultausta ja turvepeittoa. Kyllä iloitsen näiden talvehtimisesta!

Oikeastaan en ole vielä löytänyt mitään katastrofia puutarhassani. Aina talvi jotain vie, mutta tärkeimmät näyttäisivät olevan hyvästi hengissä. Paljon on vielä maan alla piilossakin. Jokainen päivä onkin jälleen täyttä seikkailua ja löytämisen iloa.

Jotta kukkakuvat eivät hämää, niin totuus on edelleen aika luminen. Pienessä joessamme
veden pinta nousee ja virtaama kasvaa. Tuskin tulee pahaa tulevaa kuitenkaan.

Vielä on huominen lomapäivä, josta aion nauttia puutarhassa puuhaten. Koko viikko on mennyt enempi ja vähempi juhlien merkeissä, joten rauhoittuminen ruohonjuuritasolle on mukavaa vastapainoa.

Lopuksi hauska kasvi, joka on näitä merkillisiä kummajaisia. Saanko esitellä suohaisuhuppu (Symplocarpus foetidus). Sen englantilaisen nimen voisi vapaasti kääntää haisunäätäkaaliksi.

Tämä osaa jotenkin kummasti sulattaa itselleen reijän hankeen joka vuosi.
Tuo verso on nuppu. Ja nimi kertoo jotain kukan aromista :D

Iloa ja valoa viikkoosi! Elämä on yhtä juhlaa, kun vappukin on ihan pian käsillä.

Miten ollaan lomalla?

Minulla on ollut velvoitteista vapaa viikonloppu, jonka perään tulee kaksi lomapäivää. Eli olen vapaalla - lomalla tuokion! Ainoa hankaluus tässä on siinä, että en muista miten lomalla ollaan. Edellinen loma on jossain naismuistin ulottumattomissa. Viime vuonna pidin joitakin ihan yksittäisiä lomapäiviä, mutta sattuman ihmeellisien reittien myötä vietin ne yleensä päivystyksessä tai jollain osastolla ns. myötäeläjän roolissa.

StMichel-alppiruusun nuput ovat talvehtineet oivallisesti. Kaunista kukintaa
on odotettavissa ja paljon! Näitä odotan innoissani!

Vuosilomia kertyy, mutta niiden pitämiseen koitan nyt huhtikuun aikana panostaa. Ammatinvalinnasta johtuen kesällä ei ole helppoa pitää lomia. Olenkin heittänyt lomalistalle viikon sinne tai tänne, mutta touko-kesäkuun olen tiukasti työn äärellä. Sitten ripistelen lomapäiviä, jotta saan omaa pihaa askaroitua edes satunnaisesti.

Kasvihuone jo raottelee luukkujaan ihan itse. Kasvihuoneen pesu on to-do listalla.

Viikonlopun kelit on luvanneet kevättä. Lämmintä ja aurinkoa on riittänyt suureksi iloksi! Ensimmäisen kurjen bongasin eilen, samoin punarinnan laulun rantalepikosta. Näköhavaintoa en saanut, mutta sävel oli perin tuttu ja odotettu.

Ruusumassa pilkistää jo hiven talvisuojaturvetta.

Kolmas iloinen kevät kanadanruusujen koemaassa odottaa. Nämä on olleet niin suuri ilo! Viime kesänä ne alkoivat näyttää omaa luonnettaan ja pontentiaaliaan. Tuleva kesä on ruusuinen, sillä talvehtiminen näyttää hyvältä näin hangen päältä katsottuna.

Totuus on kuitenkin tämän näköinen. Lunta piisaa. Pahimmat kasat eivät näy kuvassa.

Meillä on kuitenkin lämpimästä viikonlopusta huolimatta tarjolla paljon lunta ja jäätä. Vielä on matkaa kevääseen ja pihatöihin. Saapasvarsi (35 cm) riittää kuitenkin suurin piirtein joka paikkaan, eli on ne hanget kuitenkin vajuneet.

Tuhka tummentaa puhtaan hangen sulamismoodiin.

Paiskoin talven tuhkia hangille sulattamaan. Meillä on hohtavan puhtaat hanget, joten aurinko saa tuhannesti paremmin terää, kun hangelle kylvää tuhkaa. Samalla tulee vuotuinen kalkitus ja hivenainelisä kasvumaille.

Kuusten juuresta jo voi haravoida.

Meillä on muutamia jättiläiskuusia pihalla, jotka syytävät talven mittaan ihan hurjan määrän oksia, käpyjä ja neulasia. Sieltä sentää voi haravoida ryöniä kasaan samalla kevättä unelmoiden.

Tätä ei kukaan kahdehdi. Lunta on edelleen ihan liian paljon.

Koska olen lomalla, niin aikaa on. On muutamia tekemättä jääneitä juttuja, joista takan maalaus on joulusta alkaen ollut listoilla. Alkutilanne on tämä

Alkoi näyttää kovin tunkkaiselle nuo tiilet.

Kolme tuntia sinnikästä sutimista, ja ensimmäinen kerros on valmis.

Mielestäni tuosta tulee sangen hyvä maalattuna. Ainakin se antaa paljon valoa ja tilan tuntua olohuoneeseen. Miksiköhän tein tuonkin vasta nyt? Vielä vaatii ainakin yhden kerroksen maalia, mutta lopputuloksesta olen jo valmiiksi iloinen. Huomenna ottelen tämänkin tapauksen valmiiksi.

Lunta on pirusti, mutta metsän reunassa jo sulaakin maata.
Katajat ovat ahavasuojan piiloissa.

Lomaa koitan siis viettää, vaikka enempi tekemisen puoleen tämä kääntyykin. Ikkunatkin pesin, sillä ne jäi syksyllä pesemättä. Alkoivat olla melko ikävän näköisiä auringon paisteessa. Pari tuolin istuinosaakin sain verhoiltua uusiksi. Että näin meillä vietetään lomaa...

Rauskikin nauttii auringosta ja keväästä. Tämä jätkä lomailee koko vuoden.

Vielä kaksi päivää vapaata - ainakin saa nukkua kunnolla. Kesäaikaan siirtymien olikin pirullisen hankalaa. Ajatella sentään, yksi vaivainen tunti! Se kyllä sekotti pakkaa ihan huolella.

Iloa ja valoa kevään odotukseen!